Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksessa mitattiin 10-viikkoisten vauvojen stressihormoni kortisolin pitoisuuden muutoksia stressaavassa tilanteessa. Tyttövauvoilla kortisolitasot nousivat stressin vaikutuksesta ja palautuivat sitä hitaammin mitä enemmän äidillä oli ollut raskausaikana masennus- ja ahdistusoireilua. Poikavauvoilla vastaavaa yhteyttä ei havaittu. Ero tyttöjen ja poikien kortisolitasojen välillä näkyi selvimmin palautumisvaiheessa.
Aikaisemmat tutkimukset ovat keskittyneet lähinnä yksilöiden välisiin eroihin kortisolitasojen nousussa stressaavassa tilanteessa, eikä sukupuolieroja ole juuri huomioitu.
– Me tutkimme ensimmäistä kertaa vauvojen välisiä eroja kortisolin palautumisvaiheessa eli silloin, kun stressaava tilanne on jo ohi ja kortisolitasot laskevat takaisin lähtötilanteeseen. Tehokas palautuminen stressistä on tärkeää, jotta keho ei olisi jatkuvassa valmiustilassa. Stressi on pidemmän päälle kuluttavaa ja voi altistaa sairauksille, kertoo tohtorikoulutettava Susanna Kortesluoma FinnBrain-tutkimuksesta.
Raskausajan ja varhaislapsuuden stressitekijät voivat vaikuttaa joidenkin lasten terveyteen erityisesti yhdessä muiden riskitekijöiden kanssa. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan yksi stressin vaikutuksia mahdollisesti selittävä biologinen mekanismi on stressinsäätelyjärjestelmän hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaiskuori-akselin (HPA-akseli) muuttunut toiminta stressialtistuksen seurauksena.
HPA-akseli säätelee stressireaktioita erittämällä kortisolihormonia verenkiertoon psyykkisesti ja fyysisesti stressaavissa tilanteisissa. Näin keho saa käyttöönsä lisää energiaa ja ihminen valpastuu toimimaan haasteen edellyttämällä tavalla. Jos tämä kehon muita toimintoja säätelevä järjestelmä toimii hiukan poikkeavalla tavalla vuosikymmeniä, sillä saattaa olla haitallisia vaikutuksia terveyteen niin lapsuus- kuin aikuisiässä.
– Tutkimuksessamme totesimme, että äitien raskausajan masennus- ja ahdistusoireilu oli yhteydessä tyttöjen kortisolitasoihin, vaikkakin yhteys oli hyvin heikko. Emme myöskään tiedä, onko kyse pysyvästä muutoksesta HPA-akselin toiminnassa. Raskausaika ei yksin sanele sitä, minkälaiseksi itse kunkin stressinsäätely kehittyy ja mitä siitä seuraa – vai seuraako mitään. Tarkoitus onkin seurata näiden lasten kehitystä vielä vuosikymmeniä, Kortesluoma selventää.
Tutkimukseen osallistui 363 vauvaa 10 viikon iässä. Stressaavana tekijänä käytettiin lastenlääkärin perustutkimusta sekä veri- ja nenänielunäytteiden ottamista. Vauvojen kortisolierityksen lisääntymistä ja palautumista mitattiin viidestä peräkkäisestä sylkinäytteestä. Äidit raportoivat raskausajan masennus- ja ahdistusoireistaan kolme kertaa raskauden aikana kyselylomakkeilla.
Turun yliopiston FinnBrain-syntymäkohorttitutkimuksessa selvitetään ympäristön ja perimän vaikutusta lapsen kehitykseen. Mukana on yli 4 000 lapsiperhettä, joita seurataan raskausajasta pitkälle aikuisuuteen. Kortisoliosatutkimusten tavoitteena on tutkia stressinsäätelyjärjestelmän toimintaa ja kehitystä sekä selvittää sen toiminnan merkitystä lapsen kehitykselle ja terveydelle.
Tutkimus on julkaistu Psychoneuroendocrinology-lehdessä.
