Turun yliopiston FinnBrain-tutkimus osoitti, että ulospäinsuuntautuneilla lapsilla kortisolitasot ovat muita lapsia korkeammat. Yhteys ei kuitenkaan riippunut hoitoympäristöstä, vaan ilmeni samalla tavalla kotihoidossa ja varhaiskasvatuksessa. Ulospäinsuuntautuneet lapset saattavatkin reagoida voimakkaammin ympäristön ärsykkeisiin, tai korkeammat kortisolitasot voivat olla heidän stressinsäätelyjärjestelmälleen tyypillinen ominaisuus varhaislapsuudessa.
Kodin ulkopuolinen päivähoito muodostaa tärkeän kasvuympäristön suurelle osalle lapsista. Vaikka varhaiskasvatuksella on osoitettu olevan positiivisia vaikutuksia lapsen kehitykseen ja oppimiseen, joitain lapsia ryhmässä toimiminen, ero vanhemmista ja vertaissuhteet voivat myös kuormittaa.
Lasten stressinsäätelyä ja siihen vaikuttavia yksilöllisiä piirteitä on tutkittu erilaisissa päivähoitoympäristössä vasta vähän. Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että temperamentiltaan ujot ja pelokkaat sekä toisaalta impulsiiviset ja itsesäätelytaidoiltaan heikot lapset ovat alttiimpia korkeammille kortisolitasoille päiväkodissa.
FinnBrainin lasten päivähoito-osatutkimuksessa lasten stressinsäätelyä tutkittiin mittaamalla kortisolihormonitasoja sylkinäytteistä. Lapsen temperamenttipiirteitä mitattiin lapsen äidin täyttämällä lomakkeella, jossa eroteltiin kolme päätemperamenttipiirrettä, negatiivinen emotionaalisuus, ulospäinsuuntautuneisuus/positiivinen emotionaalisuus ja tahdonalainen itsesäätely.
– Tutkimuksessamme temperamentti ei aiheuttanut eroa lasten kortisolitasoissa kotihoidossa olevien ja varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten välillä. Tulos poikkeaa jonkin verran aiemmista kansainvälisistä tutkimuksista, joissa tietyt piirteet, kuten pelokkuus tai impulsiivisuus ja aggressiivisuus, on yhdistetty lasten korkeampiin stressihormonitasoihin nimen omaan päiväkotiolosuhteissa, kertoo projektikoordinaattori, tohtorikoulutettava Katja Tervahartiala.
Tutkimuksessa oli mukana 163 keskimäärin kaksivuotiasta lasta Turusta ja ympäristökunnista. Noin puolet lapsista osallistui varhaiskasvatukseen päiväkodeissa ja puolet oli kotihoidossa.
Ulospäinsuuntautuneet lapset reagoivat voimakkaammin
Tutkimuksessa havaittiin, että temperamentiltaan ulospäinsuuntautuneilla lapsilla keskimääräiset kortisolitasot olivat korkeammat sekä kotihoidossa että kodin ulkopuolisessa varhaiskasvatuksessa.
– Saattaa olla, että lapsen ulospäinsuuntautuneisuus ja taipumus reagoida ärsykkeisiin myönteisesti ilmenee ylipäätään voimakkaampana fysiologisena reagoivuutena. Se ei kuitenkaan suoraan tarkoita, että ulospäinsuuntautuneet lapset olisivat stressaantuneempia kuin muut lapset, koska juuri varhaiskasvatusympäristö ei vaikuttanut tähän yhteyteen, toteaa tutkijatohtori, psykologi Saara Nolvi.
Kortisolitasojen ja temperamentin yhteys ilmeni samanlaisena molemmissa hoitoympäristöissä, vaikka ne eroavat toisistaan esimerkiksi hoitajan, ryhmäkoon ja vertaissuhteiden osalta.
Ujous tai heikot itsesäätelytaidot eivät olleet yhteydessä kortisolitasoihin
Kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu, että temperamentiltaan ujoilla ja pelokkailla sekä toisaalta lapsilla, jotka ovat impulsiivisia tai itsesäätelytaidoiltaan heikkoja, on korkeammat stressihormonitasot nimenomaan päiväkodissa verrattuna päiviin kotihoidossa.
FinnBrainin-tutkimuksessa näillä temperamenttipiirteillä ei havaittu yhteyttä lapsen korkeampiin kortisolitasoihin.
– Aiemmissa tutkimuksissa ei kuitenkaan ole ollut mukana kotihoidossa olevien lasten vertailuryhmää. Toisaalta varhaiskasvatuksen sisällöissä ja toimintaympäristöissä voi olla suuria eroja eri maiden kesken, joten tutkimukset eivät ole suoraan vertailukelpoisia, Tervahartiala huomauttaa.
– Suomalainen varhaiskasvatus on korkeatasoista ja henkilökunta hyvin koulutettua, mikä omalta osaltaan lisää hoitajien kykyä ottaa huomioon erilaiset lapset, Tervahartiala lisää.
Jatkotutkimus valottaa stressinsäätelyn kehitystä iän myötä
FinnBrain päivähoitotutkimus on ainutlaatuinen seurantatutkimus, jossa samoja lapsia on tutkittu 2-vuotiaasta aina 5-vuoden ikään saakka. Tutkimuksessa on mukana sekä kotihoidossa olevien että varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten ryhmät.
– Tutkimuksessa kartoitetaan myös lapsen sosiaalisia taitoja ja vertaissuhteita, joilla on entistä suurempi merkitys lasten kasvaessa, Tervahartiala kertoo.
Turun yliopiston FinnBrain-syntymäkohorttitutkimuksessa selvitetään ympäristön ja perimän vaikutusta lapsen kehitykseen. Mukana on yli 4 000 lapsiperhettä, joita seurataan raskausajasta pitkälle aikuisuuteen.
Tutkimus on julkaistu psykologian alan johtavassa Child Development -lehdessä.
Lisätietoja:
KM Katja Tervahartiala, tohtorikoulutettava, projektikoordinaattori, FinnBrain-tutkimus, kliininen laitos, lääketieteellinen tiedekunta, Turun yliopisto, 0505706772, kmterv@utu.fi
FT Saara Nolvi, tutkijatohtori, psykologi, FinnBrain-tutkimus, kliininen laitos, lääketieteellinen tiedekunta, Turku Institute for Advanced Studies (TIAS), psykologian ja logopedian laitos, Charité Universitätsmedizin Berlin, Saksa, 0505240343, saanol@utu.fi
