Henkilöt, joilla on tapana vastustaa sääntöjä ja normeja, luottavat vähemmän lääkäreihin. Ja mitä vähemmän ihmiset luottavat lääkäreihin, sitä suuremmalla todennäköisyydellä he suhtautuvat kriittisesti rokotuksiin, epäröivät rokotuspäätöksissään tai kieltäytyvät ottamasta rokotteita itselleen tai lapsilleen. Henkilöt, joilla on heikompi luottamus lääkäreihin, käyttävät myös useammin vaihtoehtohoitoja. Tähän viittaa tuore tutkimus, johon osallistui 770 pienten lasten vanhempaa.
Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Bristolin yliopiston yhteistutkimus osoittaa, että henkilöillä, joilla on tapana vastustaa sääntöjä ja suosituksia, on heikompi luottamus lääkäreihin ja kielteisempi suhtautuminen rokotuksiin. He myös kieltäytyvät ottamasta rokotteita itselleen tai lapsilleen.
– Viranomaisten rokotussuositukset ja yhteiskunnassa vallitseva sosiaalinen paine ottaa rokotukset voivat herättää uhmaa sellaisissa henkilöissä, joille on tyypillistä reagoida kielteisesti tilanteissa, joissa he kokevat, että heidät pakotetaan johonkin tai että joku yrittää ylipuhua heidät, kertoo Turun yliopiston akatemiatutkija Anna Soveri.
Uhma voi saada henkilön toimimaan juuri päinvastoin kuin mitä häneltä odotetaan tai päinvastoin kuin mitä muut tekevät.
– Vastustus voi johtaa siihen, että henkilö ei luota lääkäreihin ja suhtautuu kielteisesti rokotteisiin tai vastustaa niitä, Soveri lisää.
Vaihtoehtohoitoihin turvautuminen melko yleistä
Tutkimuksen tulokset osoittivat myös, että uhma ja heikko luottamus lääkäreihin ovat yhteydessä suurempaan todennäköisyyteen käyttää vaihtoehtohoitoja. Vaihtoehtohoidoilla tarkoitetaan hoitoja, jotka eivät sisälly näyttöön perustuvan lääketieteen piiriin, toisin sanoen hoitoihin, joiden tehosta ei ole selkää tieteellistä näyttöä.
Tutkimuksessa pienten lasten vanhemmille esitettiin lista erilaisia vaihtoehtohoitoja, joista heitä pyydettiin valitsemaan ne, joita he ovat käyttäneet kuluneen vuoden aikana terveyden ylläpitämiseen tai sairauden hoitoon. Vajaat 40 % vanhemmista ilmoitti käyttävänsä vähintään yhtä vaihtoehtohoitoa.
– Vaihtoehtohoidot voivat olla tapa saada olla itse mukana tekemässä päätöksiä omaan terveyteen liittyvissä kysymyksissä, Soveri arvioi.
Lääkäreihin kuitenkin luotetaan vahvasti
Puolet pienten lasten vanhemmista ilmoitti ottaneensa influenssarokotuksen edeltävällä influenssakaudella. Suurin piirtein 75 % vanhemmista oli ottanut lastenrokotukset lapsilleen ilman epäröintiä. Noin 7 % oli joskus kieltäytynyt ottamasta rokotusta itselleen tai lapselleen/lapsilleen.
Lähes kaikilla tutkimukseen osallistuneilla vanhemmilla oli hyvä tai melko hyvä luottamus lääkäreihin.
– Esimerkiksi yhdeksän kymmenestä luotti täysin tai melko paljon lääkäreiden kykyyn tehdä oikeita diagnooseja ja siihen, että lääkärit ajattelevat potilaan parasta tehdessään lääketieteellisiä päätöksiä, Soveri kertoo.
Tutkimukseen osallistuneet vanhemmat ovat mukana Turun yliopiston FinnBrain-hankkeessa.
Tutkimus julkaistiin heinäkuussa kansainvälisessä PLOS ONE -tiedejulkaisussa.
FinnBrain on Turun yliopistossa vuonna 2010 käynnistetty yli 4 000 perheen syntymäkohorttitutkimus, jonka tarkoituksena on selvittää ympäristön ja perimän vaikutusta lapsen kehitykseen. Kyselylomake- ja rekisteritutkimuksen lisäksi FinnBrain-hankkeessa tehdään mm. perintötekijöiden, käyttäytymispiirteiden ja hormoniaineenvaihdunnan määrityksiä sekä aivokuvantamistutkimuksia, jotka tuottavat uutta tietoa lapsuusajan hyvinvointia edistävistä tekijöistä.
