Kansainvälinen monialainen tutkimusryhmä selvitti, minkälaisia työkaluja digitaalisten terveysteknologioiden ympäristövaikutusten arviointiin on käytetty. Tulosten mukaan vaikutusten arviointi on vielä hyvin hajanaista, ja tarve ympäristövaikutuksia kokonaisvaltaisesti huomioivalle työkalulle on ilmeinen. Turun yliopiston hoitotieteen tutkijat olivat mukana laatimassa selvitystä.
Hoitotieteen laitoksen tarjoama, opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama palveluohjauksen täydennyskoulutus yli tuplasi suoritustavoitteensa. Hyvinvointialueilla tarvittavaa asiantuntemusta täydensivät sadat sote-ammattilaiset eri puolilta Suomea.
Uudet siemenrahoitusta saaneet hankkeet edistävät terveydenhuollon tutkimukseen, koulutukseen ja innovaatiohin liittyvää yhteistyötä suomalaisten ja afrikkalaisten kumppanien välillä.
Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta jakoi vuoden 2022 tunnustuspalkinnot Turun Lääketiedepäivillä torstaina 8.11.. LT, dosentti, kardiologian erikoislääkäri Antti Ylitalo sai vuoden 2022 Kliinisen silmän, ja oppimateriaalin tuottajapalkinto myönnettiin terveystieteiden opettajankoulutuksen kansainväliselle opintokokonaisuudelle. Vuoden erikoislääkärikouluttajina palkittiin tuki- ja liikuntaelinradiologit Milja Holstila sekä Ia Kohonen. Turunmaan Duodecim-seuran tunnustuspalkinto myönnettiin infektiosairauksien professori Jarmo Oksille.
Työterveyshoitaja Leena Uronen tutki väitöskirjassaan työterveyshuollon terveystarkastusten sisältöä ja kirjaamista. Erityisesti hän tutki työn psykososiaalisten riskitekijöiden kirjaamista sekä sitä, voidaanko näitä riskitekijöitä tunnistaa terveystarkastusten vapaan tekstin kirjauksista automaattisesti tekoälyn avulla. Alentuneen työkyvyn työntekijöille työterveyshoitajat kirjasivat enemmän työn psykososiaalisia riskitekijöitä. Työterveyshoitajat ohjasivat 95 prosentissa näistä tapauksista asiakkaan työterveyslääkärille.
Väitöskirjatutkija Johanna Wiisakin tutkimuksessa tunnistettiin mahdollisia väärinkäytösten paljastajia terveydenhuollossa. Tutkimuksessa selvisi, että terveydenhuollon ammattilaiset pitävät itseään moraalisesti rohkeina ja olisivat todennäköisesti valmiita paljastamaan väärinkäytöksiä pelosta ja itselle aiheutuvista haitoista huolimatta.
Väitöskirjatutkija Tiina Putkurin tutkimusartikkelissa selvitettiin koulujen mielenterveyspalveluiden nykytilaa ja kuvattiin neljä vaihtoehtoista tulevaisuuden visiota palveluiden järjestämiseksi. Tutkimuksessa selvisi, että mielenterveyspalvelut koetaan kouluissa riittämättöminä ja vaikeasti saavutettavina. Tulevaisuuskuvissa korostui jako terveyttä edistävään toimintaan ja sairauslähtöiseen hoitoon.
Turun yliopiston hoitotieteen laitos juhlii 9.3.2022 ikääntyneisiin suuntautuvaa, yliopistotasoista asiantuntijakoulutusta ja sen 30-vuotista taivalta yhdessä tutkijoiden, opiskelijoiden, terveysalan ammattilaisten, johtajien, kouluttajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa.
Kansainvälinen tutkimusryhmä on tarkastellut Maailman terveysjärjestö WHO:n kehittämän oma-apuohjelman tehokkuutta Turkissa ja Länsi-Euroopassa asuvien turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisyssä. EU:n rahoittama tutkimus osoitti, että Self-Help Plus (SH+) on vaikuttava menetelmä psyykkisen kuormittuneisuuden vähentämiseksi ja mielenterveyden häiriöiden ennaltaehkäisemiseksi.
Hoitotyön johtajien eettinen aktiivisuus lisää hoitohenkilökunnan työhön sitoutumista ja työhyvinvointia, hoidon laatua ja potilastyytyväisyyttä sekä organisaation kokonaismenestystä. TtM Laura Laukkanen tuotti tutkimuksessaan käsitteen hoitotyön johtajien eettinen aktiivisuusprofiili ja kehitti uudenlaisen verkkopohjaisen etiikan koulutuksen. Tutkimus osoitti, että johtajien eettistä aktiivisuutta voidaan tukea siihen liittyvällä verkkokoulutuksella.