Kansainvälinen monialainen tutkimusryhmä selvitti, minkälaisia työkaluja digitaalisten terveysteknologioiden ympäristövaikutusten arviointiin on käytetty. Tulosten mukaan vaikutusten arviointi on vielä hyvin hajanaista, ja tarve ympäristövaikutuksia kokonaisvaltaisesti huomioivalle työkalulle on ilmeinen. Turun yliopiston hoitotieteen tutkijat olivat mukana laatimassa selvitystä.
Terveydenhuoltoala on viidenneksi suurin saastuttaja maailmanlaajuisesti. Digitaalisten terveysteknologioiden on esitetty vähentävän terveydenhuollon ympäristökuormaa esimerkiksi vähentämällä paperin kulutusta tai liikkumiseen tarvittavan polttoaineen ympäristövaikutuksia.
Samanaikaisesti informaatioteknologioiden on arvioitu synnyttävän jopa 3,7 prosenttia kaikista maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Digitaalisten terveysteknologioiden hiilijalanjäljen tai muiden ympäristövaikutusten arviointiin ei kuitenkaan ole olemassa standardoituja mittareita tai menetelmiä, osoittaa kansainvälisen tutkimushankkeen hiljattain julkaistu kirjallisuuskatsaus.
Kirjallisuuskatsausta varten arvioitiin 3 299 artikkelia. Mukaan otetut tutkimukset vahvistivat, että terveysteknologioiden ympäristövaikutusten arviointi on vielä hyvin hajanaista ja arviointi kohdistuu ainoastaan yksittäisten osa-alueiden, kuten energian kulutuksen, arviointiin. Tulokset korostivat terveysteknologioiden ympäristövaikutusten mittaamisen moniulotteisuutta, systeemivaikutuksia ja haastavuutta.
– Jatkossa yksittäisten tekijöiden arvioinnin sijaan tulisi keskittyä kokonaisvaltaisempaan lähestymistapaan ja ottaa huomioon teknologian koko elinkaari. Arvioinnin tulisi ulottua teknologioiden valmistuksessa käytettyjen raaka-aineiden ja valmistamisen synnyttämien ympäristövaikutuksista käytöstä poistettujen teknologioiden ympäristövaikutusten arviointiin, korostaa yliopistotutkija Laura-Maria Peltonen Turun yliopiston hoitotieteen laitokselta.
– Arvioinnissa tulisi lisäksi ottaa huomioon käytettyjen teknologioiden vaikutus niin potilaisiin, hoitohenkilökuntaan, organisaatioon ja toimintaan kuin ympäröivään yhteiskuntaankin. Jotta arvioinnissa käytettävät työkalut juurtuisivat osaksi käytännön päätöksentekoa, niiden tulisi olla tarpeeksi yksinkertaisia, helppokäyttöisiä ja käyttäjäystävällisiä, lisää väitöskirjatutkija Hanna von Gerich.
Sekä Peltonen että von Gerich osallistuivat australialaisvetoiseen hankkeeseen. Ryhmän seuraava tavoite on kehittää viitekehys ja työkaluja digitaalisten terveysteknologioiden ympäristövaikutusten kokonaisvaltaiseen arviointiin.
Kirjallisuuskatsaus on julkaistu Journal of the American Medical Informatics Association -lehdessä.
