Jaana-Maija Koivistolle terveyspedagogiikan dosentin arvonimi

Jaana-Maija Koiviston tutkimus keskittyy erityisesti immersiivisten virtuaalisimulaatioiden kehittämiseen ja niiden vaikutusten arvioimiseen 

TtT Jaana-Maija Koiviston tutkimus keskittyy erityisesti immersiivisten virtuaalisimulaatioiden kehittämiseen ja niiden vaikutusten arvioimiseen terveydenhuollon koulutuksessa. Lisäksi hän pyrkii kehittämään uusia menetelmiä oppimisen ja oppimistulosten tutkimiseksi erilaisten teknologioiden avulla, tutkimaan ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutusta sekä arvioimaan eri sovellusten käytettävyyttä ja käyttäjäkokemusta ja niiden yhteyttä oppimiseen. Tällä hetkellä Koiviston tutkimus on laajentunut käsittämään myös generatiivisen tekoälyn käytön virtuaalisimulaatioissa.

Koulutuksen ja työelämän muutokset ohjaamassa digitaalisten oppimisympäristöjen kehittämistä

- Terveyspedagogiikka ja tutkimusalueeni ovat tärkeitä, koska digitaalisten oppimisympäristöjen tarve terveydenhuollon koulutuksessa on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Työelämän muutokset, kuten muuttuneet osaamisvaatimukset ja työskentelytavat, edellyttävät uusien digitaalisten oppimisympäristöjen kehittämistä sekä tietoa niiden vaikutuksista opiskelijoiden ja työntekijöiden oppimisprosesseihin ja osaamiseen, Koivisto toteaa.

Koivisto on kehittänyt ja tutkinut immersiivisiä virtuaalisimulaatioita jo yli kymmenen vuoden ajan. Hänen tutkimukselleen on ominaista monitieteisyys ja monipuolinen tutkimusmenetelmien käyttö. Koivisto on tehnyt tutkimusta monitieteisessä yhteistyössä, joka kattaa muun muassa hoitotieteen, lääketieteen, kasvatustieteen, design-tutkimuksen, teknologian, pelitutkimuksen sekä sosiaalitieteiden alojen yhteistyön.

Koivisto näkee tutkimusalallaan monenlaisia mahdollisuuksia

- Tekoälyn ja virtuaalitodellisuuden tulevaisuus tarjoaa valtavia mahdollisuuksia koulutuksen kehittämiseen. Yhdistämällä eri teknologioita voimme muuttaa perinteisiä oppimismalleja ja tarjota oppijoille henkilökohtaisempia oppimiskokemuksia. Tämä auttaa heitä menestymään monimutkaisessa terveydenhuollossa, joten lopulta tutkimukseni tulokset hyödyttävät potilaita, hän kuvailee.

Koiviston mukaan tekoälyn ja virtuaalitodellisuuden integroimiseen koulutuksessa liittyy kuitenkin myös haasteita, kuten teknologian saavutettavuus, opettajien koulutus, eettiset kysymykset ja muutosvastarinta. Näiden haasteiden ratkaiseminen on Koiviston mukaan välttämätöntä, jotta uudet teknologiat voivat tarjota merkityksellisiä ja tehokkaita oppimiskokemuksia.

- Tällä hetkellä tutkimukseni tavoitteena on tunnistaa tehokkaita oppimisstrategioita terveydenhuollon ammattilaisten ja opiskelijoiden empaattisen ilmaisun kehittämiseksi digitaalisissa terveyspalveluissa sekä tukea kulttuurisesti ja kielellisesti moninaisten sairaanhoitajien kielen oppimista ja empatian ilmaisua generatiivisten tekoälypotilaiden avulla.