Hoitotieteen laitoksen uudet dosentit

Satu Kajander-Unkurin tekemä tutkimus kohdistuu terveysalan koulutustutkimukseen ja erityisesti sairaanhoitajien kompetenssiin ja siihen yhteydessä oleviin tekijöihin valmistumisvaiheessa sekä uran ensimmäisinä vuosina

– Tutkittu tieto on tärkeää alan opettajille ja ohjaajille. Hoitotyön koulutuksesta suuri osa toteutuu hoitotyön käytännössä, työelämässä harjoittelujen muodossa, joten terveyspedagoginen tutkimus on tärkeää myös työelämän kehittämisen näkökulmasta. Tutkimukseni loppuhyötyjänä näen potilaan, jonka hoidon laatu paranee, mitä osaavampi sairaanhoitaja häntä hoitaa, TtT Satu Kajander-Unkuri kuvailee.

Kajander-Unkuri arvioi väitöskirjatutkimuksessaan suomalaisten valmistumassa olevien sairaanhoitajaopiskelijoiden kompetenssia sekä opiskelijoiden itsensä että heitä viimeisessä harjoittelussa ohjanneiden sairaanhoitajien näkökulmista. Sen jälkeen hän on jatkanut aktiivisesti tutkimustaan laajentaen sitä EU-maihin. Valmistumisvaiheen kompetenssin lisäksi hän on tarkastellut viimeisen harjoittelukokemuksen, itseohjautuvan oppimisen ja valtaistumisen yhteyttä kompetenssiin ja verrannut kuudesta EU-maasta valmistuneita sairaanhoitajaopiskelijoita.

Lisäksi Kajander-Unkuri on tarkastellut sairaanhoitajien työtyytyväisyyttä ensimmäisen työvuoden jälkeen ja havainnut, että tyytyväisyys sairaanhoitajakoulutukseen valmistumisvaiheessa vaikuttaa myös työtyytyväisyyteen. Hän on toiminut tutkijana myös tutkimusryhmässä, joka on tutkinut lääkehoidon robotiikkaa kotihoidossa. Kajander-Unkuri on toiminut aihepiiriensä tutkijana myös kansallisissa ja kansainvälisissä hankkeissa.

Tulevaisuudessa uusi dosentti aikoo jatkaa tutkimustaan ja ohjata myös nuorempia tutkijoita

– Näen hoitotieteen terveyspedagogiikan tutkimuksen alan tulevaisuuden kasvavana johtuen terveysalan ja sen koulutuksen muuttumisesta ja kehittymisestä muun muassa yhteiskunnallisten muutosten ja teknologian kehittymisen myötä. Terveydenhuollossa on globaali sairaanhoitajapula, joka vaatii uudenlaisia ratkaisuja, jotta laadukas hoitotyö pystytään takaamaan terveydenhuollon asiakkaille ja potilaille, Kajander-Unkuri selventää.

Myös kompetenssivaatimusten tutkimusta tarvitaan lisää

– Koronaviruspandemia osoitti, että sairaanhoitajilta vaadittava kompetenssi lisääntyy koko ajan. Myös ilmastomuutoksen mukanaan tuomat terveyskysymykset ja muutosten ehkäisy vaativat uudenlaisia kompetensseja, samoin kuin kestävän kehityksen tukeminen, kriisitilanteiden hallinta sekä monimutkaistuvat sosiaaliset terveystekijät. Näillä kaikilla on vaikutusta myös terveysalan koulutukseen, jota pitää kehittää tutkimustietoon perustuen.

Riitta Turjamaan tutkimus kohdistuu gerontologisen hoitotieteen alaan ja erityisesti iäkkäiden kotona asumisen tukemiseen hoidon ja palveluiden suunnittelun ja toteutuksen näkökulmista

TtT Riitta Turjamaan väitöskirjatutkimus kohdistui ikääntyvien kotihoidon asiakkaiden kotona asumisen tukemiseen heidän voimavarojen huomioimisen näkökulmasta. Tutkimus tarkasteli sitä, mitä ovat kotihoidon ikääntyvien asiakkaiden voimavarat ja miten niitä tulisi huomioida, jotta ikääntyvät ihmiset voisivat asua omissa kodeissaan mahdollisimman pitkään.

Tulevaisuuden gerontologisen hoitotieteen tutkimuksen ala on kasvava johtuen ikääntyvien määrän lisääntymisestä ja toisaalta työvoimapulasta, joka vaatii uudenlaisia ratkaisuja hoidon toteuttamiseen. Väitöstutkimuksen jälkeen Turjamaa kohdensi tutkimustaan digitalisaation hyödyntämiseen ikääntyvien kotihoidossa.

– Digitalisaation hyödyntäminen on tärkeä osa tulevaisuuden kotihoitoa ja kotihoidon hoitajien kompetenssi on tärkeä osa tätä kokonaisuutta, Turjamaa kertoo.

Riitta Turjamaa on tarkastellut postdoc-tutkimuksessaan digitalisaation hyödyntämistä erityisesti lääkehoidon toteuttamisessa ikääntyvien kotona. Tutkimus on toteutunut kansainvälisessä yhteistyössä Norjan Nord yliopiston professorin kanssa. Tutkimus kohdistui niihin tekijöihin, jotka vaikuttavat digitaalisten ratkaisujen, erityisesti lääkerobotin, käyttöönottoon ja käyttöön sekä ikääntyvien kotihoidon asiakkaiden että hoitajien näkökulmista. Lisäksi tutkimusryhmässä selvitettiin kotihoidon iäkkäiden asiakkaiden lääkityksen toteuttamisessa käyttöön otettavan lääkerobotin vaikutusta kotihoidon hoitajien työajan käyttöön.

Dosentuurin myötä tutkimus jatkuu tiiviissä yhteistyössä

– Tavoitteena on laajentaa omaa tutkimusryhmää, jossa olisi mukana nykyisen tutkimusryhmäni lisäksi tutkijoita ja opiskelijoita laajemmin mukaan lukien pro gradu -tutkielmien että väitöskirjatutkimuksien tekijät, Turjamaa avaa.

Digitalisaatio ja siihen liittyvä kompetenssitutkimus kiinnostavat

– Tutkimus tulee kohdentumaan kotihoidossa käytettävän digitalisaatioon. Toisena kiinnostuksen kohteena on iäkkäiden kotihoidossa työskentelevien työntekijöiden digitalisaatioon liittyvää kompetenssi, sen nykytila ja tulevaisuuden vaatimukset. Nämä teemat ovat tärkeitä kehitettäessä koulutusta, sen tuloksellisuutta ja ratkaisuja yhdessä myös työelämän kanssa.