Työn riskitekijöiden yhtenäinen kirjaamistapa terveystarkastuksissa edistäisi työkyvyn seuraamista työterveyshuollossa (Väitös: TtM Leena Uronen, 19.8.2022, hoitotiede)
Työterveyshoitaja Leena Uronen tutki väitöskirjassaan työterveyshuollon terveystarkastusten sisältöä ja kirjaamista. Erityisesti hän tutki työn psykososiaalisten riskitekijöiden kirjaamista sekä sitä, voidaanko näitä riskitekijöitä tunnistaa terveystarkastusten vapaan tekstin kirjauksista automaattisesti tekoälyn avulla. Alentuneen työkyvyn työntekijöille työterveyshoitajat kirjasivat enemmän työn psykososiaalisia riskitekijöitä. Työterveyshoitajat ohjasivat 95 prosentissa näistä tapauksista asiakkaan työterveyslääkärille.
Leena Urosen väitöstutkimuksessa selvisi, että työterveyshoitajien terveystarkastuksissa kirjaamat psykososiaaliset riskitekijät korreloivat merkittävästi alhaiseen koettuun työkykyyn. Psykososiaaliset riskitekijät olivat myös usein yhteydessä lääkärin kirjoittamaan lausuntoon eläkettä, pitkittynyttä sairauspoissaoloa tai kuntoutusta varten.
– Työterveyshoitajat kirjasivat eniten psykososiaalisia riskitekijöitä terveystarkastuksissa, joissa työntekijän työkyky oli alentunut, Uronen kertoo.
Työn psykososiaalisilla riskitekijöillä tarkoitetaan niitä työhön, työympäristöön ja työn organisointiin liittyviä tekijöitä, jotka vaikuttavat työntekijän terveyteen, työkykyyn ja työhyvinvointiin.
– Näitä ovat esimerkiksi yrityksen ilmapiiri, johtaminen, työn vaikutusmahdollisuudet, ihmissuhteet ja roolit organisaatiossa. Työn psykososiaalisten riskien hallinnalla on myös liiketaloudellista merkitystä. Riskien hallinnalla tuetaan työntekijöiden hyvää terveyttä, työkykyä sekä hyvinvointia ja samalla parannetaan organisaation tuottavuutta, Uronen avaa.
Psykososiaalisiin riskitekijöihin vaikuttaminen edellyttää työyhteisön ja työterveyshuollon yhteistyötä
Työhön liittyvät psykososiaaliset riskit voivat aiheuttaa stressiä, sairauspoissaoloja ja varhaiseläkkeelle siirtymistä. Psykososiaalisten riskitekijöiden jatkotoimenpiteenä terveystarkastuksissa työterveyshoitajat ohjasivat 95 prosentissa tapauksista työntekijän lääkäriin.
– Tämä voi herkästi medikalisoida nämä ongelmat. Työterveyshuollolla yksinään ei ole välineitä tai mahdollisuuksia vaikuttaa työn psykososiaalisiin riskitekijöihin. Yhteistyössä työntekijän tai työnantajan kanssa voidaan vaikuttaa esimerkiksi työmäärään ja työtahtiin, urakehitykseen tai organisaatiokulttuuriin ja toimintaan liittyviin riskeihin. Siksi työyhteisön, esihenkilön ja työntekijän tiivis yhteistyö on työterveyshuollossa välttämätöntä, Uronen sanoo.
Työterveyshuollon tulisi Urosen mukaan myös tarjota terveystarkastuksissa saatua työyhteisöön ja työympäristöön liittyvää arvokasta tietoa työnantajille. Tässä tulisi kuitenkin noudattaa henkilökohtaista tietosuojaa ja varmistaa työntekijän oikeus yksityisyyden suojaan.
Riskitekijöiden kirjaamiskäytäntöjä tulisi yhtenäistää
Terveystarkastus on työterveyshuollon tärkeimpiä työkaluja työkyvyn kartoittamiseen ja tukemiseen. Leena Urosen tutkimuksessa selvisi, että työterveyshoitajilla ei ollut yhtenäistä näkemystä terveystarkastusten sisällöstä ja myös mielipiteet terveystarkastusten kirjaamisesta vaihtelivat huomattavasti.
– Työn psykososiaalisten riskitekijöiden kirjaamista tulisi kansallisesti yhtenäistää kirjaamisalustoilla ja -rakenteilla. Päättäjien ja potilastietojen järjestelmätoimittajien tulisi kansallisesti tehdä yhteistyötä kirjaamisen yhtenäistämiseksi, jotta riskitekijät havaitaan ajoissa ja työkyvyn lukutaitoa työterveydessä voidaan lisätä, Uronen sanoo.
Terveystarkastusten ja terveyssuunnitelman kirjaamiseen tarvitaankin Urosen mukaan jatkossa entistä enemmän ohjausta ja opetusta jo peruskoulutuksesta alkaen, ja sitä tulisi jatkaa koko työuran ajan.
– Koneoppimisen avulla oli mahdollista tunnistaa työn psykososiaaliset riskitekijät automaattisesti terveystarkastusten kirjauksista. Lisätutkimuksilla olisi mahdollista rakentaa työkalu, joka ihanteellisemmillaan tunnistaisi jo terveystarkastuksen kirjauksista riskitekijät ja hälyttäisi niistä ammattilaiselle, Uronen päättää.
***
TtM Leena Uronen esittää väitöskirjansa ”Psykososiaalisten riskitekijöiden kirjaaminen työterveyshuollon terveystarkastuksissa: Koneoppimisen mahdollisuuksia automaattiseen tekstintunnistukseen” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 19.8.2022 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina C, Osmo Järvi -luentosali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
> Väitöstilaisuutta voi seurata myös etäyhteydellä.
Vastaväittäjänä toimii professori Tarja Kvist (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Sanna Salanterä (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on hoitotiede.
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
Väittelijän yhteystiedot: p. 050 531 9759, Leena.Uronen@mehilainen.fi
