Hyvinvointipalvelujen digitalisoitumisen myötä väestön digitaaliset kyvyt ovat nousseet yhä merkittävämpään rooliin. Turun yliopistossa tehty sosiologian alan tutkimus osoitti, että erityisesti koulussa haasteita kohtaavilla nuorilla on riski jäädä syrjään informaatioyhteiskunnan digitaalisesta osallisuudesta.
Jatkosodan aikana opetusministeriö perusti Valtion tieteellisen Itä-Karjalan toimikunnan edistämään miehitetyn Itä-Karjalan tieteellistä tutkimusta. Turun yliopiston kasvimuseon arkistoista on löytynyt näiden tutkimusten yhteydessä otettuja autenttisia väridiakuvia. Osa kuvista on digitoitu ja julkaistu kasvimuseon virtuaalinäyttelyssä. Myöhemmin museon on tarkoitus digitoida ja julkaista koko kokoelma.
Nielu- ja kitarisa soveltuvat hyvin in vivo -malleiksi, kun halutaan tutkia imukudoksen viruksia, bakteereja ja niiden vaikutuksia immuunivasteisiin. Lääketieteen lisensiaatti Lotta Ivaskan väitöstutkimus avaa risakudoksen merkitystä uudella tavalla. Tutkimuksessa selvisi muun muassa, että nielurisakudoksesta löytyy runsas mikrobiomi, joka on läheisessä yhteydessä kehon immuunijärjestelmään.
Erikoistutkija Jianwei Lin johtama tutkimusryhmä Turun yliopiston MediCity-tutkimuslaboratoriossa on tutkinut uudentyyppisiä materiaaleja, joita kutsutaan supramolekyylimuoveiksi. Ne ovat ympäristöystävällisempi vaihtoehto ja voivat tulevaisuudessa korvata tavanomaiset polymeeriset muovit. Tutkijoiden neste-neste-faasierotusta hyödyntämällä luoman supramolekyylimuovin mekaaniset ominaisuudet olivat verrattavissa tavanomaisiin polymeereihin, mutta se hajoaa huomattavasti helpommin ja sitä olisi helpompi uusiokäyttää.
Turun yliopisto on mukana Coimbran yliopiston koordinoimassa Horizon Europe -ohjelman hankkeessa, jossa tutkitaan eurooppalaisen maaseudun kulttuuri- ja luovia aloja. Heinäkuussa käynnistyneessä monitieteisessä hankkeessa tutkijat selvittävät, millaisia erityispiirteitä, tarpeita ja potentiaalia maaseudun kulttuuri- ja luovilla aloilla on. Suomessa tutkimus toteutetaan Rauman ja Eurajoen maaseutualueilla yhteistyössä luovien ja kulttuurialojen toimijoiden kanssa.
Joissain tapauksissa korkean verenvuotoriskin eteisvärinäpotilailla antikoagulaatiohoitoa ei voida turvallisesti toteuttaa. LL Jussi-Pekka Pourun väitöstutkimuksessa selvisi, että tällaisissa tapauksissa eteiskorvakkeen sulkutoimenpide on toimiva hoitokeino eteisvärinään liittyvien tukosten estossa. Tutkimuksessa selvitettiin myös eteisvärinän vuoksi päivystykseen hakeutuneiden potilaiden sydänperäisen troponiinin nousun syitä ja todettiin korkean syketason olevan yhteydessä troponiinipäästöihin.
Luonnonkatastrofit ja erilaiset kriisit koettelevat ihmisyhteisöjä muun muassa kiihtyvän ilmastonmuutoksen takia. Pilvi Posio tarkastelee Turun yliopistoon tekemässään väitöskirjassa yhä ajankohtaisempia yhteisön ja katastrofista toipumisen käsitteitä.
Työterveyshoitaja Leena Uronen tutki väitöskirjassaan työterveyshuollon terveystarkastusten sisältöä ja kirjaamista. Erityisesti hän tutki työn psykososiaalisten riskitekijöiden kirjaamista sekä sitä, voidaanko näitä riskitekijöitä tunnistaa terveystarkastusten vapaan tekstin kirjauksista automaattisesti tekoälyn avulla. Alentuneen työkyvyn työntekijöille työterveyshoitajat kirjasivat enemmän työn psykososiaalisia riskitekijöitä. Työterveyshoitajat ohjasivat 95 prosentissa näistä tapauksista asiakkaan työterveyslääkärille.
Sydämen vajaatoiminta on monien sydänsairauksien loppuvaihe, ja sen riskitekijät ovat hyvin moninaisia, mutta yhä osin epäselviä. LL Matti Vuoren väitöskirjassa tutkittiin erityisesti suolan liikasaantiin ja diabetekseen liittyviä sydämen vajaatoiminnan riskitekijöitä, validoitiin sydämen vajaatoiminnan diagnoosi suomalaisessa sairaalarekisteriaineistossa ja selvitettiin, voidaanko vajaatoiminnalle löytää alatyyppejä tekstinlouhintaa käyttämällä. Sydämen vajaatoiminta on maailmanlaajuinen terveysongelma ja sairastavuus on suurta myös Suomessa.
Muovautuvat aivomme mahdollistavat kielen oppimisen. FM Henna Tamminen tutki fonetiikan alan väitöstutkimuksessaan neuraalista muovautuvuutta vieraan kielen havaitsemisessa oppisen, iän ja kaksikielisyyden näkökulmista. Tutkimuksessa selvisi, että yksikieliset nuoret aikuiset voivat vieraan kielen äänteitä kuuntelemalla ja toistamalla oppia havaitsemaan vierasta kieltä samalla tavalla kuin edistyneet kielen opiskelijat. Ikä kuitenkin vaikuttaa muovautuvuuteen eikä samanlainen harjoittelu toimi iäkkäämmillä henkilöillä.