Deksmedetomidiini vaikuttaa turvalliselta rauhoitteelta neurotehohoidossa (LL Minna Kallioinen, 2.12.2022, anestesiologia, tehohoito, ensihoito ja kivunhoito)
Rauhoitteena käytettävä deksmedetomidiini vähensi väitöstutkimuksessa aivojen sokeriaineenvaihduntaa enemmän kuin muut tutkitut lääkeaineet terveillä vapaaehtoisilla koehenkilöillä. Lisäksi se vähensi tulehdusmerkkiaineiden esiintymistä koehenkilöillä. LL Minna Kallioisen Turun yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen perusteella deksmedetomidiini vaikuttaa turvalliselta rauhoitteelta neurotehohoitoon, kunhan huomiota kiinnitetään verenpaineeseen.
Deksmedetomidiinista on tullut suosittu rauhoite eli sedatiivi tehohoidossa, ja sen ainutlaatuisten ominaisuuksien on ajateltu sopivan erityisesti neurologisista sairauksista kärsiville potilaille. Deksmedetomidiini luo tavallisen unen kaltaisen sedaation, josta potilas on tarvittaessa herätettävissä. Se ei myöskään vaikuta hengityskeskusta lamaavasti.
Toistaiseksi deksmedetomidiinin vaikutuksista aivojen verenkiertoon ja aineenvaihduntaan tiedetään kuitenkin vain vähän, ja tutkimuksia vaikutuksista aivoverenkierron itsesäätelyyn neurokirurgisilla ja neurologisilla potilailla on tehty vasta kourallinen.
Väitöskirjassaan Minna Kallioinen tutki, miten neljä eri sedatiivia (deksmedetomidiini, propofoli, sevofluraani ja S-ketamiini) sekä lumelääke vaikuttavat aivojen sokeriaineenvaihduntaan terveillä koehenkilöillä. Deksemedetomidiinilla sokeriaineenvaihdunta oli kaikista vähäisintä.
Lisäksi Kallioinen selvitti, miten deksmedetomidiini ja propofoli vaikuttavat immuunijärjestelmään terveillä koehenkilöillä, kun niitä annetaan ainoana lääkeaineena nukutustarkoituksessa ilman kirurgiaa tai muuta kajoavaa toimenpidettä.
– Mittasimme koehenkilöiden verinäytteistä sytokiinien, kemokiinien ja kasvutekijöiden pitoisuuksia. Määritysten perusteella deksmedetomidiini näyttää vähentävän tulehdusta välittävien sytokiinien eritystä, kun taas propofolilla on kaksijakoinen vaikutus: se toisaalta vähentää ja toisaalta lisää näiden merkkiaineiden pitoisuuksia, Kallioinen kertoo.
Kallioinen tutki myös aivoverenkierron itsesäätelyä aneurysmaattisen lukinkalvonalaisen verenvuodon (aSAV) saaneilla potilailla.
– Deksmedetomidiini voisi olla hyödyllinen sedatiivi aSAV-potilailla, koska se mahdollistaa potilaan neurologisen tutkimisen lääkeaineen annostelun aikana. Lisäksi aivojen lepotilaan saattaminen sokeriaineenvaihduntaa vähentämällä ja tulehduksen eli inflammaation väheneminen olisivat edullisia ominaisuuksia nimenomaan aSAV-potilailla, koska aivojen aineenvaihdunnan vähentäminen saattaa vaikuttaa aivopainetta alentavasti. Lisäksi aSAV on kokonaisvaltaista tulehdusta aiheuttava sairaustila, joka hyötyisi tulehdusta rauhoittavasta vaikutuksesta, Kallioinen sanoo.
Osana väitöskirjaansa Kallioinen tutki deksmedetomidiinin vaikutusta aivoverenkierron itsesäätelyyn, joka varmistaa verenkierron riittävyyden erilaisissa verenpaineolosuhteissa. Tulosten perusteella deksmedetomidiini vaikuttaa aSAV-potilailla turvalliselta rauhoitteelta, sillä aineistossa aivojen staattinen itsesäätely ei häiriintynyt suurellakaan deksmedetomidiiniannoksella. Dynaamisessa itsesäätelyssä havaittiin vähäinen, mutta tilastollisesti merkittävä heikkeneminen deksmedetomidiinin annostelun aikana keskisuurella annoksella 1.0 µg/kg/h.
– Löydös viittaa siihen, että deksmedetomidiini on turvallinen rauhoite neurotehohoidossa, jos huolehditaan, että verenpainetaso pysyy asianmukaisella tasolla ja vältetään äkillisiä verenpaineen heilahteluja huolellisesti, Kallioinen summaa.
Tulosten varmistamiseksi ja lisätiedon saamiseksi tarvitaan laajoja prospektiivisia tutkimuksia eri potilasryhmillä, etenkin neurologisista sairauksista kärsivillä potilailla.
***
LL Minna Kallioinen esittää väitöskirjansa ”The effects of dexmedetomidine on cerebral glucose metabolism, systemic cytokine response and cerebral autoregulation. Studies on healthy volunteers and aneurysmal subarachnoid haemorrhage patients” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 2.12.2022 klo 12. (Turun yliopisto, Educarium, Edu1 -luentosali, Assistentinkatu 5, Turku)
Vastaväittäjänä toimii dosentti Merja Vakkala (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Teijo Saari (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on anestesiologia, tehohoito, ensihoito ja kivunhoito.
