Kansalliseepoksemme Kalevala on innoittanut taiteilijoita ilmestymisestään saakka, ja se on edelleen ehtymätön inspiraation lähde myös kaunokirjailijoille. FL Merja Leppälahti selvitti folkloristiikan alan väitöstutkimuksessaan, miten kalevalaista aineistoa on viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana käytetty kaunokirjallisuudessa ja muissa teksteissä.
Viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana on julkaistu yllättävän suuri määrä kirjallisuutta, jossa on käytetty Kalevalan aineksia. FL Merja Leppälahti selvitti folkloristiikan alan väitöstutkimuksessaan, miten kalevalaista aineistoa käytetään uusissa teksteissä. Pääaineistona Leppälahdella oli kolmen vuosikymmenen aikana julkaistu kaunokirjallisuutta, ja hän tarkasteli myös esimerkiksi metallimusiikin sanoituksia.
– Kalevala on sisällöltään runsas, joten se tarjoaa mahdollisuuksia hyvin monenlaiselle käytölle. Kalevalasta löytyy aineksia niin historialliseen romaaniin kuin jännittävään seikkailuun: teos sisältää ihmissuhdedraamoja ja traagisia elämänkohtaloita. Muutamissa kirjoissa lainataan koko Kalevalan sisältö tai jokin yksittäinen kertomus, joka kerrotaan uudestaan, uudella tavalla. Toisissa kirjoissa esiintyy joku kalevalainen henkilöhahmo tai yksittäinen tapahtuma. Joskus Kalevalaan viitataan myös melko huomaamattomasti, Leppälahti kertoo.
Leppälahti havaitsi, että aineistotekstien Kalevala-viittauksista huokuu varsin vahvasti arvostus Kalevalaa kohtaan. Monessa teoksessa Kalevala osoittautuu tärkeäksi tiedon lähteeksi. Viittaus Kalevalaan voidaan nähdä kulttuurisena koodina, joka sisältää enemmän kuin varsinaisesti sanotaan.
Väitöstutkimuksen keskeinen näkökulma on kulttuurinen muistaminen.
– Kalevala-viittausten runsaus osoittaa Kalevalan sisältävän aineksia, jotka kiehtovat ja inspiroivat lukijoita ja kirjoittajia yhä edelleen. Voidaan sanoa, että Kalevala kuuluu suomalaiseen mielenmaisemaan, toteaa Leppälahti.
Kulttuuristen mielikuvien varassa Kalevala inspiroi yhä uusia kertojia. Näin eepoksen ideat, henkilöhahmot ja tapahtumat siirtyvät käytettäväksi yhä uudelleen.
***
FL Merja Leppälahti esittää väitöskirjansa Kalevalan kirjallista nykykäyttöä julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 3.12.2022 klo 12.00 (Turun yliopisto, päärakennus, Tauno Nurmela -sali, Turku).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Tiina Seppä (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Anne Heimo (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on folkloristiikka.
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9020-7
Lisätietoja
Merja Leppälahti
meleppa@utu.fi
