Euroopan tiedeneuvosto on myöntänyt 14 miljoonan euron Synergy Grant -rahoituksen hollantilaisten ja brittiläisten tähtitieteilijöiden johtamalle tutkimusryhmälle värielokuvien tekemiseen mustista aukoista. Turun yliopiston tutkijat ovat mukana kansainvälisessä yhteistyössä.
Turun yliopiston FinnBrain-tutkimus selvitti ensimmäistä kertaa, kuinka yleisiä ruokariippuvuusoireet ovat suomalaisilla. Tutkijat kartoittivat myös ruokariippuvuusoireiden yhteyksiä ylipainoon ja mielenterveysoireisiin.
Bioyhteensopivia tai jopa biohajoavia elektronisia laitteita voitaisiin hyödyntää esimerkiksi lääketieteellisessä diagnostiikassa tai ympäristöanalytiikassa. Laitteiden kehitys vaatii kuitenkin materiaalitutkimusta. FM Lauri Marttila tutki väitöskirjatutkimuksessaan materiaaleja, joita voidaan potentiaalisesti käyttää energian varastointiin näiden bioyhteensopivien tai biohajoavien laitteiden voimanlähteissä.
Bloomsbury Academics -kustantamon julkaisema tuore teos käsittelee suomalaista ja venäläistä keskiajan historian kulttuurista, poliittista ja taiteellista käyttöä 1900- ja 2000-luvuilla. Dosentti Reima Välimäen toimittaman teoksen kirjoittajakunta on kansainvälinen ja monitieteinen.
Turun yliopiston InFLAMES-lippulaivan tutkijat ovat olleet mukana selvittämässä, miten niin sanotut uusioimusolmukkeet voivat auttaa immuunipuolustusta löytämään syöpäkudoksen ja tuhoamaan sen. Löydös on osa laajaa kansainvälistä tutkimusyhteistyötä, jonka tulokset julkaistiin arvostetussa Cancer Cell -tiedelehdessä.
Krooninen munuaistauti on hiljainen tappaja. Sitä sairastavat ovat usein oireettomia tai vähäoireisia ja silti suuressa kuolleisuusriskissä. Lisäksi näiden potilaiden elämänlaatu on huonompi kuin muilla. LL Markus Hakamäki löysi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan yhteyden kroonista munuaistautia sairastavien elämänlaadun ja verikokeista mitattavien sydänmerkkiaineiden ja sydämen ultraäänilöydösten välillä. Elämänlaadulla oli yhteys myös potilaiden kuolleisuuteen.
Suomalaisesta rangaistusjärjestelmästä ja kriminaalipolitiikasta on tullut entistä kustannustietoisempaa. OTM Jalo Vatjus-Anttilan tuore väitöstutkimus osoittaa, että nykymuodoissaan syyteneuvottelu ja sen ilmentämä rangaistusjärjestelmän alati enemmän hyötynäkökohtia korostava muutossuunta ovat ongelmallisia. Tutkimus tarjoaa nykykäsitystä paremman tavan sovittaa yhteen oikeudenmukaisuus- ja tarkoituksenmukaisuusvaatimuksia rangaistusjärjestelmän perusteluissa sekä toiminnassa.
Yliopisto-opettajan rooli on muuttunut voimakkaasti viime vuosikymmeninä. Yliopistossa opettavat ovat olleet pitkään ennen kaikkea tutkijoita, joilta ei ole perinteisesti vaadittu pedagogisia opintoja. Ymmärrys yliopistopedagogiikan merkityksestä on kuitenkin kasvanut viime vuosikymmeninä. Yliopisto-opettajuutta väitöstyössään tutkinut Reeta Lehto havaitsikin kuitenkin, että tutkimus- ja opetustehtävien väliä on yhä jännitteitä
MSc Jorge Peña Queralta tutki väitöskirjassaan, miten robotit voivat toimia itsenäisemmin tekemällä yhteistyötä. Robotteja ovat esimerkiksi autonomiset jakeludroonit, itseohjautuvat autot, siivousrobotit ja vieraanvaraisuusrobotit ravintoloissa tai hotelleissa.
Pikornavirukset muodostavat yhden suurimmista ihmisiin tarttuvista virusheimoista, jotka uhkaavat erityisesti vastasyntyneitä ja nuoria lapsia. Pikornavirusheimon laajan kirjon myötä hoitokeinojen kehitys niiden infektiota vastaan on hyvin vaikeaa. Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa FM Eero Hietanen tutki pikornavirusten evoluutiota, taudin syntyä ja vasta-ainekehitystä hyödyntämällä laajasti bioinformatiikkaa. Bioinformatiikka on tärkeä työkalu virologisessa perustutkimuksessa, ja sen helposti lähestyttävää käyttöä tulee Hietasen mukaan edistää entisestään.