Uusi teos keskiajan historian käytöstä Suomessa ja Venäjällä
Bloomsbury Academics -kustantamon julkaisema tuore teos käsittelee suomalaista ja venäläistä keskiajan historian kulttuurista, poliittista ja taiteellista käyttöä 1900- ja 2000-luvuilla. Dosentti Reima Välimäen toimittaman teoksen kirjoittajakunta on kansainvälinen ja monitieteinen.
Keskiajan historia on Euroopan kansakunnille alkuperätarina, kertomus siitä, mistä kansat ja valtiot tulevat.
– Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on herättänyt meidät historian käytön synkimpiin puoliin: kyseenalaistaessaan Ukrainan suvereniteettia Putin on vedonnut jopa suuriruhtinas Vladimirin legendaariseen kasteeseen Krimillä 900-luvun lopussa, kertoo teoksen toimittaja, dosentti Reima Välimäki Turun yliopistosta.
Keskiajan kulttuurinen, poliittinen ja taiteellinen käyttö eli medievalismi on kansainvälisesti suuri ja aktiivinen tutkimuskenttä. Sillä kuitenkin dominoi läntinen näkökulma. Kansainvälisestä merkittävyydestään huolimatta venäläisen medievalismin tutkimus on yllättävän vähäistä, ja Suomi on lähes tuntematon.
Joulukuun alussa ilmestynyt Medievalism in Finland and Russia: Twentieth and Twenty-First Century Aspects korjaa tilannetta keskittymällä suomalaiseen ja venäläiseen keskiajan historian käyttöön.
– Keskiajan käytöllä kummassakin maassa on yhtäläisiä piirteitä länsieurooppalaisen ja amerikkalaisen medievalismin kanssa, mutta se on samalla hyvin omaleimaista, Välimäki toteaa ja jatkaa:
– Verkkokeskusteluiden tai poliitikkojen puheiden keskiajan tulkintojen ymmärtäminen vaatii taustalla vaikuttavan kansallisen historiakulttuurin perinnön tuntemisen. Esimerkiksi Suomessa ristiretket eivät ole tarkoittaneet kristityn lännen taistelua islamilaista itää vastaan, vaan ruotsalaisten keskiaikaisia sota- ja valloitusretkiä.
Teoksen artikkeleita yhdistää pyrkimys selittää tällaisia perustavanlaatuisia, keskiajan historian käytön taustalla vaikuttavia oletuksia ja tulkintoja, joita brittiläinen tutkija Andrew B. R. Elliott johdantoartikkelissaan kutsuu metamedievalismiksi.
Kirjan kansainvälinen kirjoittajakunta edustaa arkeologiaa, historiaa, kielitiedettä, mediatutkimusta ja uskontotiedettä. Teoksen Venäjää koskevat artikkelit käsittelevät keskiajan roolia venäläisessä kulttuurisessa muistissa 1800-luvun lopusta 2000-luvulle, Venäjän presidenttien puheiden historiaviittauksia, näennäishistorioiden kiertoa venäläisessä internetissä sekä tällaisten näennäishistorioiden tunnistamisen vaikeutta.
Suomalaisesta medievalismista tarkastellaan julkisia muistomerkkejä ja veistoksia, vuosikymmenien mittaista mutta turhaa suomalaisten riimukivien etsintää ja maskuliinista medievalismia 2000-luvun keskustelufoorumeilla ja kuvalaudoilla. Teoksen päättää artikkeli slaavilaisten ja suomalais-ugrilaisten kulttuurien ja uskontojen esittämisestä Crusader Kings II -pelissä.
