Turun yliopiston InFLAMES-lippulaivan tutkijat ovat olleet mukana selvittämässä, miten niin sanotut uusioimusolmukkeet voivat auttaa immuunipuolustusta löytämään syöpäkudoksen ja tuhoamaan sen. Löydös on osa laajaa kansainvälistä tutkimusyhteistyötä, jonka tulokset julkaistiin arvostetussa Cancer Cell -tiedelehdessä.
Syövän hoitovaste on parempi, jos syöpään syntyy immuunisolujen keräytymiä, jotka muodostavat ylimääräisiä imusolmukkeen kaltaisia rakenteita. Niitä kutsutaan uusioimusolmukkeiksi.
Uusioimusolmukkeiden syntymekanismeja, rakenteita ja toimintamekanismeja selvitettiin belgialaisen KU Leuvenin yliopiston syöpätutkimuskeskuksen johtamassa tutkimushankkeessa. Suomesta hankkeessa olivat mukana InFLAMES-lippulaivan tutkijat akateemikko Sirpa Jalkanen, akatemiatutkija Maija Hollmen ja akatemiatutkija Akira Takeda.
Tutkimuksessa saatiin selville, että syövän uusioimusolmukkeisiin ilmestyy verisuonia, jotka ovat samankaltaisia kuin ne verisuonet, joiden kautta immuunisolut pääsevät normaaleihin imusolmukkeisiin. Uusioimusolmukkeiden verisuonten kautta syöpäkudokseen pääsee immuunipuolustukselle keskeisiä soluja ja suonien suojissa kehittyy myös tappaja-T-soluja, jotka pystyvät taistelemaan syöpäsoluja vastaan ja tuhoamaan ne.
– Jos löytäisimme mekanismeja ja aineita, joilla voisimme saada kaikkiin syöpiin kasvamaan uusioimusolmukkeita ja näitä erikoistuneita verisuonia, sillä voisi olla merkittävä parannus syövänhoidon tehoon, tähdentää akateemikko Sirpa Jalkanen.
Jalkanen on tyytyväinen kansainvälisen ryhmän työhön.
– Tämänkaltaisen tutkimuksen tekeminen vaatii erityisesti uusia moderneja tutkimusmenetelmiä ja laajaa osaamista. Käytimme tässä projektissa sekä eläinmalleja että potilasmateriaaleja. Saimme paljon uutta tietoa uusioimusolmukkeiden syntymekanismista, josta ei tiedetty aiemmin juuri mitään, kertoo Sirpa Jalkanen
Artikkeli on julkaistu arvostetussa Cancer Cell -tiedejulkaisussa marraskuussa 2022.
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1535610822005499?via%3Dihub
InFLAMES on Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen, Suomen Akatemian rahoittama tutkimuksen lippulaivahanke. Se tähtää uusien lääkekehityskohteiden tunnistamiseen ja lääkekehitykseen yhdessä biotekniikka- ja lääkeyritysten kanssa. Lippulaiva edistää myös diagnostiikkaa, jolla potilaille voidaan räätälöidä sopivat täsmähoidot.
