Rintasyövän hoitotulokset ovat yleisesti hyvällä tasolla, mutta silti osa syövistä uusiutuu, kun kehoon uinumaan jääneet syöpäsolut heräävät uudestaan kasvamaan. Suomalaiset syöpätutkijat löysivät mekanismin, joka herättää uinuvat rintasyöpäsolut ja osoittivat, että sitä estämällä voidaan merkittävästi parantaa hoitotuloksia koemalleissa.
Vaikka rintasyövän hoitotulokset ovat merkittävästi parantuneet uusien tutkimukseen perustuvien hoitojen kautta, rintasyöpä on edelleen naisten toiseksi yleisin kuolemaan johtava syöpä. Erityinen ongelma rintasyövän hoidossa on tilanne, jossa hoito tehoaa tautiin jopa niin hyvin, että tauti lasketaan jo nujerretuksi, mutta sitten jopa vuosien kuluttua tauti uusiutuu joko paikallisesti tai pahimmassa tapauksessa jo esimerkiksi aivoihin levinneenä.
Syitä siihen, miksi kehoon uinumaan jääneet rintasyöpäsolut heräävät jopa vuosien kuluttua ei tunneta riittävän hyvin, mutta niiden tunnistaminen voisi tarjota mahdollisuuden kehittää uusia hoitoja, jotka estäisivät syövän uusiutumisen.
DUSP6-proteiinin aktiivisuus oli yhteydessä syöpäsolujen kasvun
Juuri julkaistu suomalainen tutkimus tarjoaa merkittävää uutta tietoa siitä, miten HER2-positiiviseen rintasyövän alatyyppiin kuuluvat rintasyöpäsolut pystyvät heräämään hoidon aikana.
Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteisessä biotiedekeskuksessa ja InFLAMES-lippulaivassa toimivan syöpäbiologian professori Jukka Westermarckin johtama työryhmä lähestyi tätä tutkimuskysymystä käsittelemällä hoidolle herkkiä rintasyöpäsoluja HER2-estäjällä 9 kuukauden ajan ja seuraamalla, miten ne pystyivät käynnistämään uudelleen kasvunsa hoidon aikana.
Sekvensoimalla soluissa tapahtuneita molekyylitason muutoksia, he tunnistivat DUSP6-proteiinin, jonka ilmentyminen seurasi tarkasti hoitoresistenssin kehittymistä. Tutkimusta johtanut tutkija Majid Momeny pystyi lisäksi osoittamaan, että estämällä DUSP6:n aktiivisuuden heräämisen syöpähoidon aikana rintasyöpäsolut menettivät kasvukykynsä. Proteiinin estäminen myös herkisti aiemmin hoidolle vastustuskykyiset syöpäsolut HER2-estäjille. Tärkeä tulos oli myös se että DUSP6:a estämällä pystyttiin hidastamaan rintasyövän etäpesäkkeiden kasvua hiiren aivoissa.
– DUSP6-proteiinin estäminen voisi siis tutkimuslöydöstemme perusteella toimia pohjana tehokkaalle yhdistelmähoidolle myös jo hoitovasteen menettäneissä HER2-rintasyöpätapauksissa, Westermarck kertoo.
Tutkimuksen merkitystä lisää se, että työryhmällä oli käytössä DUSP6-proteiinia estäviä kokeellisia lääkemolekyylejä, ja niitä annostelemalla he pystyivät osoittamaan, että proteiinia voi estää hiiressä ilman merkittäviä sivuvaikutuksia, mutta niitä käyttämällä voitiin myös merkittävästi tehostaa useiden jo olemassa olevien HER2-estäjien hoitovaikutusta.
– Nämä tutkimuksessa käytetyt molekyylit eivät sovellu potilashoitoon, mutta nyt julkaistut perustutkimustulokset toimivat tärkeänä osoituksena siitä, että DUSP6 on erittäin lupaava tulevaisuuden syöpälääkekehityksen kohdeproteiini, jota kohtaan kannattaa kehittää uusia lääkkeitä, Westermarck jatkaa.
Artikkeli “DUSP6 inhibition overcomes Neuregulin/HER3-driven therapy resistance in HER2+ breast cancer” julkaistiin yhdessä johtavista translaationaalisen lääketieteen julkaisusarjoista, EMBO Molecular Medicine:ssa. Työryhmän työtä rahoittivat useat suomalaiset säätiöt, pääosassa Syöpäsäätiö ja Suomen Syöpäinstituutin säätiö sekä Kulttuurisäätiö.
