Filosofian maisteri Karita Suomalainen tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan yksikön 2. persoonan muotojen käyttöä suomenkielisissä arkikeskusteluissa. Tutkimus osoitti, että yksikön 2. persoonalla voidaan tehdä muutakin kuin viitata puhekumppaniin ja puhutella tätä.
Perintötekijät HLA-A*24, HLA-B*39:01 ja HLA-B*39:06 altistavat suomalaislapsia tyypin 1 diabetekselle. Kyseiset geenimuodot vaikuttivat erityisesti tyypin 1 diabetesta edeltävän esidiabeteksen loppuvaiheessa, jolloin ne nopeuttavat siirtymää kliiniseen diabetekseen. Mari-Liis Mikkin Turun yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen tulokset vahvistavat ajatusta siitä, että tyypin 1 diabetekseen johtava prosessi saattaa olla erilainen eri ihmisillä.
Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella lisätään kevään 2021 yhteishaussa 20 uutta aloituspaikkaa gerontologisen hoitotieteen asiantuntija- ja johtamiskoulutukseen. Koulutusvolyymin lisäämisen tavoitteena on saada lisää korkean tason osaajia ikääntyneiden ihmisten palvelujärjestelmään ja hoitoon. Gerontologisen hoitotieteen asiantuntija- ja johtamisopintoja järjestetään Suomessa vain Turun yliopistossa.
Ihmisen lisääntyminen on kirjallisuuden kestoaiheita. Turun yliopistossa väittelevä filosofian maisteri Elli Lehikoinen tarkasteli väitöstutkimuksessaan tapoja, joilla tällä vuosituhannella julkaistu suomalainen kirjallisuus on osallistunut lisääntymiskeskusteluun. Tutkimus osoitti, että lisääntymisaiheinen kirjallisuus laajentaa perinteistä käsitystä ihmisyydestä ja ihmisen lajista.
Jääkausien lämpimiltä välivaiheilta säilyneiden maakerrostumien kasvi- ja eliöjäänteet on Suomessa aiemmin tulkittu pääasiassa joko Eem-lämpökauden tai viimeisen Veiksel-jääkauden ikäisiksi. Uudet havainnot osoittavat, että suurin osa kerrostumista on paljon vanhempia ja ne kertovat 200 000–400 000 vuotta sitten vallinneiden lämpimien välivaiheiden luonnonoloista, kasvillisuudesta ja ilmastosta. Tutkimustulokset muuttavat aiempia käsityksiä jääkausista.
Amazonia, maailman laajin ja runsaslajisin trooppinen metsäalue, pienenee jatkuvasti erilaisten käyttöpaineiden ja metsien hävityksen seurauksena, mutta suuret alueet ovat edelleen biologisesti tuntemattomia. MSc Pablo Pérez Chaves kartoitti väitöskirjatyössään Perun Amazonian lajistollista monimuotoisuutta.
Turun yliopiston rehtori Jukka Kola on nimittänyt professori Jaakko Järven uuden teknillisen tiedekunnan dekaaniksi.
MSc Ashok Veerasamy selvitti väitöskirjassaan tapoja ennustaa, ketkä ovat vaarassa epäonnistua ohjelmoinnin kurssisuorituksissaan yliopistossa. Tällöin on mahdollista ottaa käyttöön varhaisen väliintulon strategioita, jotka estävät hylättyjä kurssisuorituksia ja opiskelu-uupumusta.
Monitieteinen tutkimusryhmä selvitti stressivasteen evoluutioon vaikuttavia tekijöitä ja hahmotteli uusia tutkimussuuntia. Matemaattiset mallit ennustivat esimerkiksi stressaavien tilanteiden ennalta-arvattavuuden vaikuttavan stressitasoihin. Teoreettisen ja kokeellisen tutkimuksen yhdistäminen auttaa ymmärtämään stressiä paremmin.
Neutronitähtiä mittaamalla saadaan lisää tietoa niiden sisäosien erittäin tiheästä aineesta. Turun yliopistossa väittelevä Tuomo Salmi tutki, kuinka mittauksissa tarvittavia röntgenhavaintoja voidaan mallintaa. Tutkimus osoitti, että tähden ilmakehän ominaisuuksien tunteminen on tärkeää, sillä ne vaikuttavat suuresti neutronitähdestä havaittuihin pulsseihin. Salmen kehittämiä teorioita ja työkaluja hyödynnetään myös NASA:n IXPE-satelliitin havaintojen analysoinnissa.