Turun yliopisto arvioi hiilijalanjälkensä jo kolmannen kerran. Vuoden 2020 hiilijalanjälki oli 10 500 tCO2, joka oli noin puolet edellisen vuoden luvusta. Päästöjen pieneneminen johtui matkustamisen vähenemisestä sekä yliopiston suurimman vuokranantajan, Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n, kiinteistöjen hiilijalanjäljen kompensoinnista.
FM Salla Lahdenpohja tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan uusia valmistusmenetelmiä PET-merkkiaineille. Työssä kehitettiin myös uusi merkkiaine, jota voidaan käyttää esimerkiksi Alzheimerin taudin tutkimiseen.
Kolme minuuttia aikaa kertoa tutkimuksen ydinkohdat mahdollisimman mukaansatempaavalla tavalla. Queenslandin yliopiston kehittämä 3MT-kilpailu haastaa 10 Turun yliopiston tohtorikoulutettavaa panemaan parastaan. Voittaja valitaan keskiviikkona 17.3. kello 12.00–14.00 järjestettävssä virtuaalisessa tilaisuudessa, ja hän edustaa Turun yliopistoa Coimbran Euroopan laajuisessa kilpailussa.
Professori Laura Elon tutkimusryhmä on mukana laajassa eurooppalaisessa ENLIGHT-TEN+ -tutkimusverkostossa (European Network Linking Informatics and Genomics of Helper T cells). Uuden verkoston tavoitteena on kouluttaa uuden sukupolven poikkitieteellisiä osaajia immunologian ja bioinformatiikan alueella. EU on myöntänyt verkostolle 4 miljoonan euron rahoituksen.
Aikuiskaveri-hankkeessa yhdistetään aikuista kaveria kaipaavat opiskelijat ja kauppakorkeakoulusta valmistuneet. Vapaaehtoisten aikuiskavereiden tehtävänä on tukea opiskelijaa arjessa. Erityisesti opintojen alkuvaiheessa tuen merkitys korostuu.
Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön tutkijoiden julkaisema artikkeli nostaa keskusteluun skorpionilajeja uhkaavan keräystoiminnan. Kestävästi tuotetut skorpionimyrkyt ovat tärkeitä esimerkiksi lääketieteellisessä tutkimuksessa. Viime vuosien aikana keräystoiminta on kuitenkin lisääntynyt voimakkaasti yksityishenkilöiden toimesta, ja skorpioneja kerätään valtavia määriä. Tämä kehityskulku vaarantaa skorpionilajien tulevaisuuden monilla alueilla.
Turun yliopiston yleisen historian oppiaineen ja TUCEMEMS-tutkimuskeskus järjestävät perjantaina 19.3. webinaarin, jossa pureudutaan siirtolaisuutta, liikkuvuutta ja kolonialismia koskevaan ajankohtaiseen tutkimukseen.
Maailman terveysjärjestö WHO listasi vuonna 2019 rokote-epäröinnin yhdeksi maailman kymmenestä suurimmasta terveysuhasta. Rokote-epäröinnin keskeisimpänä syynä pidetään netissä leviävää väärää tietoa. Kansainvälinen tutkimusryhmä ryhtyy EU-rahoituksen turvin auttamaan terveydenhuollon ammattilaisia korjaamaan rokotteisiin liittyviä väärinkäsityksiä, vahvistamaan ihmisten luottamusta rokotteisiin ja kannustamaan ihmisiä ottamaan rokote.
Uusi kansainvälinen tutkimus osoittaa, että ulkoilman siitepölypitoisuuden nousun ja COVID-19-tartuntatiheyden välillä on yhteys, eli positiivinen korrelaatio. Siitepölylle altistuminen heikentää immuunijärjestelmän puolustusreaktiota tiettyjä kausiluonteisia viruksia vastaan. Ilmiö ei ole yhteydessä siitepölyallergiaan, vaan siitepölyaltistus itsessään voi heikentää kehon kykyä torjua viruksia.
EU on myöntänyt 5 miljoonan euron rahoituksen nelivuotiselle FindingPheno-hankkeelle, jossa Turun yliopisto on mukana. Hankkeen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa mikrobiekosysteemien ja niitä kantavien isäntälajien vuorovaikutuksista sekä niiden mahdollisuuksista mikrobikirjon yksilölliseen muokkaamiseen.