Sekä lastensuojelun että mielenterveydenhoidon palveluja kaipaavien nuorten tukemiseen on koottu uusimpaan tutkittuun tietoon pohjaavat ohjeet. Turun ja Itä-Suomen yliopistojen sekä Turun ammattikorkeakoulun LANUPS-ryhmä tuo esille erityisesti tarpeen tiivistää eri alojen ammattilaisten yhteistyötä sekä kuulla nuorien omia kokemuksia ja näkemyksiä.
Terveysalan sadan vaikuttajan lista on Mediuutisten toimituksen keräämä listaus ihmisistä, jotka toimituksen näkemyksen mukaan ovat vaikuttaneet vuonna 2022 merkittävästi terveydenhuoltoon ja vieneet sen toimintaa eteenpäin. Turun yliopistosta tämän vuoden listaukseen ylsi 11 vaikuttajaa.
Olemassa olevat sosiaali-, terveys- ja sivistyspalvelut eivät vastaa neuropsykiatrisesti oireilevien nuorten tarpeisiin. Turun yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston Neuropsykiatrisesti oireilevat nuoret palvelujen pyörteissä – sosiaalityön, nuorisopsykiatrian ja erityispedagogiikan yhteistutkimus, NEPSOS -hanke etsii ratkaisuja palvelujärjestelmän ongelmiin.
Miten köyhyys vaikuttaa ja ilmenee nuorten elämässä? Turun yliopiston tutkijat etsivät vastausta kysymällä asiaa suoraan nuorilta. 15–21-vuotiaille suunnattu keruu on avoinna 9.12. saakka.
Monitieteisesti neuropsykiatrisesti oireilevien nuoret palveluja tutkiva hanke on saanut Sosiaali- ja terveysministeriöltä reilun 450 000 euron rahoituksen. Turun yliopiston sosiaalityön professorin Merja Aniksen johtamassa tutkimuksessa kysymystä lähestytään sosiaalityön, nuorisopsykiatrian ja erityispedagogiikan näkökulmia yhdistäen.
Millaista oli köyhyys Turussa palon jälkeisinä vuosina 1830- ja 1840-luvuilla? Ovatko köyhyyden kokemukset 2000-luvulla erilaisia? Uutuusteos Turun köyhät kasvot – Huono-osaiset perheet 1800- ja 2000-luvuilla kertoo köyhyydestä ja osattomuudesta kahdella eri vuosisadalla. Kirja kertoo erityisesti köyhien lasten tarinoita.
Sosiaalihuollon ja sen osana lastensuojelun kehittäminen tarvitsee tuekseen samankaltaisen tutkimuksen, opetuksen ja työelämän yhteistyömallin kuin mitä terveydenhuollon puolella ovat yliopistolliset keskussairaalat. Ponnisteluja tarvitaan myös uudella hyvinvointialueella, toteavat Turun yliopistossa lastensuojelun tutkimus-, opetus- ja työelämäyhteyksiä selvittänyt ryhmä. Tavoitteeksi on nostettu yliopistollinen sote-keskus sekä tutkimus-, koulutus-, kehittämis- ja innovaatiorakenne.
Sosiaalityön yliopistonlehtori Teija Karttunen kilpailee artikkelillaan "Kannattelu ja vaurioituminen naisten päihdeongelmien sävyttämissä läheissuhteissa" Koneen Säätiön jakamasta Vuoden Tiedekynä -palkinnosta.
Korjaava työyhteisösovitteluprosessi ja sovittelijoiden toiminta edistävät ristiriitatilanteiden ratkaisua ja koettua työhyvinvointia, mutta aina sovitteluprosessin läpikäynti ei riitä ristiriidan ratkaisemiseksi. Asiaa väitöstyössään tutkineen Tuula Kaitsaaren mukaan sovittelutilanteiden jälkeen työhyvinvointi heikkeni erityisesti silloin, jos sovitteluun osallistuneet kokivat, ettei esihenkilö tukenut muutosta.
Äitien kokemusten mukaan korona-arki ja sulkutoimenpiteet keväällä 2020 hämärsivät niin työ- ja perhe-elämän väliset rajat kuin roolitkin. Äidit kuitenkin erosivat toisistaan siinä, millaisia strategioita heillä ja heidän perheillään oli käytettävissään työn ja perheen välisten rajojen hallintaan. Erityisesti perheissä, joissa hoivavastuiden jako oli ollut epätasaista jo ennen covid-19-pandemiaa, ja joissa vain äiti siirtyi etätöihin, äidit kokivat päävastuun lisääntyneestä lastenhoidosta kasautuvan heidän harteilleen.