Asiantuntijat esittävät lastensuojeluun yhtä vahvoja tutkimuksen ja käytännön yhdistäviä rakenteita kuin yliopistosairaaloissa on
Sosiaalihuollon ja sen osana lastensuojelun kehittäminen tarvitsee tuekseen samankaltaisen tutkimuksen, opetuksen ja työelämän yhteistyömallin kuin mitä terveydenhuollon puolella ovat yliopistolliset keskussairaalat. Ponnisteluja tarvitaan myös uudella hyvinvointialueella, toteavat Turun yliopistossa lastensuojelun tutkimus-, opetus- ja työelämäyhteyksiä selvittänyt ryhmä. Tavoitteeksi on nostettu yliopistollinen sote-keskus sekä tutkimus-, koulutus-, kehittämis- ja innovaatiorakenne.
Turun yliopistossa on panostettu viimeisen kolmen vuoden ajan aiempaakin vahvemmin lastensuojelun ongelmakohtien löytämiseen ja niiden ratkaisuun. Työn mahdollisti Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet, Johanna och G.A. Petrelius stiftelse ja Kommunalrådet C.G. Sundells stiftelse -säätiöiden kolme vuotta sitten lahjoittama työelämäprofessuuri.
Yliopistoon perustettiin tutkimus- ja kehittämishanke, joka ryhtyi sekä kartoittamaan tämän hetkistä tilannetta, että kehittämään toimintaa yliopiston ja työelämän yhdyspinnoilla. Työelämäprofessuuri sijoittui sosiaalityön oppiaineeseen ja tiiviiseen monialaiseen yhteistyöhön Sote-akatemian kanssa.
– Tutkimuksen ja käytännön väliin tarvitaan sillanrakennusta luomaan yhteyksiä, varmistamaan koulutuksen ja tutkimuksen työelämälähtöisyys ja toisaalta työn tekemisen tutkimusperustaisuus, Turun yliopiston lastensuojellun työelämäprofessori Oona Ylönen sanoo.
Yhteistyön hyödyt ovat nousseet selkeästi esille kolmen vuoden aikana.
– Työelämälähtöiselle tiedolle on selkeä tarve yliopistolla liittyen sekä opetukseen että tutkimukseen. Sosiaalityöntekijät ja esihenkilöt ovat myös hyvin motivoituneita kehittämään työtään tutkimusperustaisesti. Sellaiselle toiminnalle tulisikin terveydenhuollon lisäksi myös sosiaalihuollon osalta rakentaa riittävästi tilaa uudella hyvinvointialueellamme, Ylönen sanoo.
Sijaishuollossa olevien lasten määrä kaksinkertaistunut 20 vuodessa
Työelämäprofessuurin perustamisen taustalla oli useita huolia: lastensuojelun asiakkaita oli paljon, sosiaalityöntekijöitä oli vaikea rekrytoida, työntekijöiden vaihtuvuus oli suurta ja työn organisoinnissa ja johtamisessa koettiin ongelmia. Taustalla vaikutti myös tekeillä oleva sote-uudistus, jonka on määrä turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut sekä ammattitaitoisen työvoiman saanti.
– Iso kuva on yhä se, että lastensuojeluluvut jatkavat kasvuaan. Viimeisen 20 vuoden aikana sijaishuollossa olevien lasten määrä on kaksinkertaistunut. Hyviäkin alkuja on. Olemme esimerkiksi saaneet lakitasoisen asiakasmitoituksen: kuluvan vuoden alusta alkaen yhden sosiaalityöntekijän vastuulla saa olla enintään 35 lasta. Määrä laskee 30 lapseen vuoden 2024 alusta. Nämäkin luvut voivat olla aika paljon, koska lapsen suojelutehtävä on tavallisesti vaativa. Tilanne on kuitenkin merkittävästi parempi kuin silloin, kun meillä ei vielä ollut mitoitusta, Ylönen sanoo.
Hankkeen aikana osallistuttiin opetukseen, laadittiin avoimia verkkokoulutusmateriaaleja ja oltiin mukana tutkimushankkeiden ja –päivien suunnittelussa ja toteuttamisessa. Hankkeesta on ilmestymässä 3 tieteellistä tutkimusartikkelia ja Sosiaalitieteiden julkaisusarjassa ilmestyi Elämänjana-opas suomeksi ja ruotsiksi. Sote-akatemian nettisivuille on kerätty lastensuojeluun liittyviä tutkimuksia ja tutkijoiden käytäntösuosituksia myös kuunneltavassa muodossa. Lisäksi on vaikutettu aktiivisesti verkostoissa ja työryhmissä lastensuojelun kehittämiseksi alueen kuntien, sote-muutosohjelman ja kokemusasiantuntijoiden kanssa.
Media on tervetullut kuulemaan lisää keskiviikkona 1.6. kello 10.00 alkaen ravintola PiccuMacciaan Turun yliopiston Educarium-rakennukseen (Assistentinkatu 5). Tarjolla myös runsas brunssi. Tapahtumassa on läsnä mm. työelämänprofessori Oona Ylönen, työelämäprofessuurin lahjoittaneiden säätiöiden edustajia, Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan dekaani Louis Clerc sekä kokemusasiantuntija Samira Nouri Auta Lasta ry:stä.
Lisätietoja: lastensuojelun työelämänprofessori Oona Ylönen, p. 050 349 7714, oona.ylonen@utu.fi