Turun yliopiston toimijoita mukana 100 Terveysalan Vaikuttajaa -listauksessa
Terveysalan sadan vaikuttajan lista on Mediuutisten toimituksen keräämä listaus ihmisistä, jotka toimituksen näkemyksen mukaan ovat vaikuttaneet vuonna 2022 merkittävästi terveydenhuoltoon ja vieneet sen toimintaa eteenpäin. Turun yliopistosta tämän vuoden listaukseen ylsi 11 vaikuttajaa.
Terveysalan 100 Vaikuttajaa -lista on jaettu kymmeneen kategoriaan: Top 10, Arjen parantajat, Hoidon kehittäjät, Uudistajat, Kandien valinnat, Keskustelunherättäjät, Yhteistyön edistäjät, Pitkäjänteiset, Yritysmaailma ja Vuoden väitökset. Top 10 -listalla on arvotettu järjestys, muut listat ovat sukunimen mukaan aakkosjärjestyksessä.
Kandien valinnat ovat tehneet lääketieteen kandiseurat ja vuoden väittelijöiden listauksen ovat laatineet lääketieteellisten tiedekuntien edustajat.
Turun yliopistosta listalla ovat:
TOP 10 -lista
7. Risto O. Roine, emeritusprofessori, STM:n nimittämän long covid -asiantuntijaryhmän puheenjohtaja
”Asiantuntijaryhmän haastavana tehtävänä on perehtyä jatkuvasti muuttuvaan tutkimustietoon ja selvittää, miten aikamme uutta vitsausta eli pitkittynyttä koronainfektiota (long covid) tulisi hoitaa.”
Hoidon kehittäjät
Laura Airas, neuroimmunologian professori, InFLAMES-lippulaiva
”Kehittää uraauurtavasti MS-taudin hoitoa. Viime aikoina Airaksen ryhmässä on muun muassa tutkittu, miten mikrogliasolujen aktiivisuutta hillitsemällä voidaan hidastaa MS-taudin etenemistä.”
Tapio Lönnberg, erikoistutkija, InFLAMES-lippulaiva
”Lönnberg tutkii ihmisen puolustusjärjestelmän solujen kykyä muuntautua ja muuntautumisten yhteyttä eri sairauksiin. On myös ollut kehittämässä Turun Biotiedekeskukseen osaamisen ja laitteiden keskittymää.”
Uudistajat
Juho Joutsa, neurologi, aivokuvantamisen apulaisprofessori
”Aivostimulaatiosta odotetaan tulevaisuudessa suurta hyötyä eri sairauksissa. Joutsa tutkii sen käyttöä riippuvaisuuksien hoidossa ja julkaisi amerikkalaisten kanssa tutkimuksen, jossa aivovaurioiden kautta selvitetään, mitkä aivoverkot ovat osallisia riippuvuussairauksissa.”
Kandien valinnat
Ulla Ahlmén-Laiho, anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri ja kliininen opettaja
”Saanut vuoden opettajan palkinnon TLKS:lta 2021. Erittäin aktiivinen, innostava ja välittävä opettaja. On kehittänyt lääketieteellisen historian opetusta Turun lääketieteellisessä tiedekunnassa merkittävästi. Innostui aiheesta niin paljon, että aloitti omat opinnot historian parissa Turun yliopistossa.”
Keskustelunherättäjät
Jarmo Gunn, Jouni Hirvioja ja Harri Pikkarainen, akuuttilääkärit Turusta ja Lahdesta
”Kolmikko nosti maaliskuussa esille hoitajien tärkeää roolia terveydenhuollossa ja teki rohkean ehdotuksen, että lääkärien palkankorotukset siirrettäisiin suoraan hoitajille.”
Yhteistyön edistäjät
Merja Anis, Nepsos-hankkeen johtaja, sosiaalityön professori
”Kaksi yliopistoa ja suuri joukko alueellisia toimijoita etsii Nepsos-hankkeessa yhdessä ratkaisua neuropsykiatrisesti oireilevien nuorten palvelujärjestelmän ongelmiin. Hankkeessa yhdistetään sosiaalityön, nuorisopsykiatrian ja erityispedagogiikan tieteenalojen asiantuntemusta.”
Pitkäjänteiset
Mika Scheinin, emeritusprofessori
”Scheininilla on yli 40 vuoden kokemus kliinisestä tutkimuksesta, ja hän edistää sitä edelleen monissa eri rooleissa, muun muassa Clinical Research Services Turku Oy:n tutkimusjohtajana. Ottanut kantaa tieteen ja tutkimuksen edellytyksiin hyvinvointialueilla.”
Seppo Soinila, emeritusprofessori
”Soinila on tehnyt uraauurtavaa tutkimusta musiikin vaikutuksesta neurologisten potilaiden kuntoutuksessa. Tänä vuonna käynnistyi uusi tutkimus, jossa selvitetään virtuaalilasien avulla konserttimusiikin vaikuttavuutta aivoverenkiertohäiriöiden akuuttivaiheessa ja kuntoutuksessa sekä muistisairailla potilailla.”
Vuoden väitökset
Teemu Saari, FT
”Väitöskirja kytkeytyy kansanterveyden kannalta keskeiseen teemaan, lihavuuden aineenvaihdunnallisten muutosten ymmärtämiseen. Lihavilla henkilöillä rasvakudoksen aineenvaihdunta on häiriintynyt. Vähentynyt ruskean rasvan toiminta on yhdistetty ylipainoon ja insuliiniresistenssiin. Kylmäaltistus lisää ruskean rasvan glukoosin sisäänottoa, mutta on epäselvää, mikä on vapaiden rasvahappojen rooli ihmisen ruskean rasvan aineenvaihdunnassa. Kylmäaltistus lisää ruskean rasvan rasvahappojen sisäänottoa ja verenkiertoa normaalipainoisilla henkilöillä, mutta ei lihavilla. Lihavilla ruskean rasvan rasvahappojen sisäänotto oli jo huoneenlämmössä matalampi kuin normaalipainoisilla henkilöillä. Ruokailu lisäsi ruskean rasvan verenvirtausta samalle tasolle kuin kylmäaltistus, mikä osoittaa ruokailun aktivoivan ruskeaa rasvaa.”
Felix Vaura, LK
”Kohonnut verenpaine ja siihen liittyvät kliiniset komplikaatiot kuten koronaaritauti ja aivoverenkiertohäiriöt ovat Suomessa ja yleismaailmallisesti yleisimpiä sairastavuuden ja kuolemien aiheuttajia. Vain pieni osa verenpainetaudin aiheuttajista pystytään tunnistamaan. Tutkimuksessa havaittiin fenotyypityksen perusteella verenpainetaudin alatyyppi, jonka erityispiirteitä olivat korkea verensokeri ja kohonnut painoindeksi. Alatyyppi oli yhteydessä kohonneeseen sydän- ja verisuonitautiriskiin. Hyödyntämällä julkista tietoa verenpainetaudin geneettisistä assosiaatioista havaittiin neljä verenpainetaudin geneettistä osatekijää, joiden kliininen merkitys osoitettiin FINRISKIä ja FinnGeniä apuna käyttäen. Löydökset viittaavat verenpainetaudin hyperglykeemisen fenotyypin ja usean geneettisen alatyypin olemassaoloon.”
Lisäksi Yritysmaailma-listalle nousi kardiologi Juuso Blomster, joka on Turun yliopistossa tehtyyn innovaatioon perustuvan kasvuyritys Precordiorin toimitusjohtaja.
”Precordiorin kehittämä terveyssovellus Cardio Signal laajentaa Yhdysvaltojen markkinoille tuoreiden kliinisten kokeiden tulosten siivittämänä. Älypuhelimen ja sovelluksen avulla voidaan huomata sydämen eteisvärinä ja vajaatoiminta.”
