Sekä lastensuojelun että mielenterveydenhoidon palveluja kaipaavien nuorten tukemiseen on koottu uusimpaan tutkittuun tietoon pohjaavat ohjeet. Turun ja Itä-Suomen yliopistojen sekä Turun ammattikorkeakoulun LANUPS-ryhmä tuo esille erityisesti tarpeen tiivistää eri alojen ammattilaisten yhteistyötä sekä kuulla nuorien omia kokemuksia ja näkemyksiä.
Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten ja apua tarvitsevien nuorten välillä, nuorten osallisuuden lisääminen, ammattilaisten koulutuksen ja osaamisen lisääminen, ammattilaisten työnkuvan ja monialaisen yhteistyön kehittäminen sekä palvelurakenteiden, johtamisen ja päätöksenteon uudistaminen nousivat keinoiksi, joilla voidaan parantaa lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian piirissä olevien palveluja.
Näin kiteyttävät LANUPS-hankkeen tutkijat ja asiantuntijatapaamisessa parempia palveluja pohtineet Länsi- ja Itä-Suomesta lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian, näiden alojen rajapinnan sekä hyvinvointialueiden asiantuntijat. Pohjana suosituksissa on sekä uusin tutkittu tieto että ammattilaisten kokemuksiin perustuvat hyvät käytännöt ja tavoitteet.
– Monet hankkeen aikana nousseet kehittämissuositukset ovatkin toteutettavissa työ- ja yhteistyökäytäntöjä suunnitelmallisesti muuttamalla. Osaamisen kehittäminen ja palvelujen riittävyyden turvaaminen edellyttävät kuitenkin myös resursointia koulutukseen, ammattitaitoiseen henkilöstöön ja monialaisen yhteistyön joustaviin rakenteisiin, politiikkapaperissa todetaan.
Yksi selkeä tavoite ovat nuorille tarkoitetut yhdistelmäyksiköt, joissa nuorisopsykiatria ja sijaishuolto yhdistyvät. Sen tulee myös tehdä tiivistä yhteistyötä koulutoimen kanssa. Politiikkapaperissaan LANUPS-ryhmä toteaakin, että uusien toimintamallien ja -tapojen käyttöönotto soveltuu hyvin meneillään olevaan sosiaali- ja terveydenhuollon hyvinvointialueiden myötä tiivistyvään yhteistyöhön.
Tavoitteena saada palvelut pirstaleista kokonaisuuksiksi
LANUPS-hankkeessa tutkittiin sekä lastensuojelun että nuorisopsykiatrian apua tarvitsevien lasten ja nuorten saaman palvelun toimivuutta. Ryhmässä oli mukana Turun ja Itä-Suomen yliopistojen sosiaalityön ja nuorispsykiatrian, Turun yliopiston Sote-akatemian sekä Turun ammattikorkeakoulun tutkijoita.
LANUPSin tavoitteena oli löytää keinoja yhteistyön lisäämiseen ja sitä kautta parempaan auttamiseen. Hankkeen päätyttyä tutkijat saattoivat koota kymmenittäin suosituksia, jotka on nyt koottu niin kutsuttuun politiikkapaperiin.
Jo hanketta perustettaessa yhdeksi ongelmakohdaksi koettiin palvelujen pirstaleisuus. Nyt kehittämiskohteena esitetäänkin konkreettisia yhteistyön lisäämisen malleja. Esimerkiksi sivistys-, sosiaali- ja terveyspalvelujen ammattilaisille tulisi järjestää yhteisiä koulutuksia niin peruskoulutuksessa kuin erikoistumiskoulutuksessakin. Sijaishuollon ja psykiatrian työntekijöille tarvitaan yhteistä erityistason täydennyskoulutusta, ja psykiatrista osaamista tulee lisätä lastensuojelun avo- ja sijaishuollossa.
Nuori otettava vahvemmin mukaan toimijaksi
LANUPS painottaa ammattilaisten ja asiakkaina olevien lasten ja nuorten välisen vuorovaikutuksen kehittämistä.
– Erityisesti lastensuojelulaitosten henkilöstön traumatietoisuutta ja traumatietoisen työskentelyotteen valmiuksia olisi tärkeää vahvistaa lisäkoulutuksella. Aito nuorten omien kokemusten kuuleminen joka tilanteessa on tärkeää; nuorten ja kokemusasiantuntijoiden ääni kuuluviin, politiikkapaperissa todetaan yhtenä toimenpiteenä.
Politiikkapaperissa korostetaan nuoren osallisuuden lisäämistä.
– Nuoren on tärkeä saada vaikuttaa siihen, millaista tukea hänelle tarjotaan sekä miten ja kenen kanssa työskennellään. Palvelujärjestelmän on joustettava nuoren tarpeiden mukaan, ei toisin päin, suosituksissa todetaan.
Esille tuodaan myös kannattelevien suhteiden jatkuvuuden merkitys sijoitetuille nuorille. Heille pitää paitsi tarjota mahdollisuus pitää yhteyttä läheisiin myös ohjata sitä kohti.
– Sijaishuollon aikana on kiinnitettävä huomiota nuorten perhesuhteisiin ja tarjottava kotiin jääville perheenjäsenille tukea. Nuoret kantavat huolta perheenjäsenten pärjäämisestä. Myös perheen jälleenyhdistämiseen tarvitaan koko perheen kuntoutusta, paperissa todetaan.
Palvelujärjestelmää tulee myös kehittää siten, että se tekee mahdolliseksi pitkäaikaiset suhteet nuoren ja ammattilaisen välille.
>> Aiempi tiedote: LANUPS etsii keinoja auttaa erityisen vaativaa tukea ja hoitoa tarvitsevia nuoria
