Tyttökirjallisuus kasvattaa lukijoitaan monin tavoin, osoittaa kasvatustieteiden maisteri Sara Kokkonen Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa. Kirjallisuudessa on tuotu esille muun muassa suoria ja epäsuoria koulukiusaamisen muotoja, joiden ratkaisemiseen tarjottiin kasvatuksellisina sisältöinä oikeanlaisia roolimalleja ja käyttäytymistapoja lukijoille.
Saako koulussa koskettaa? Miten kosketus näkyy opettajan työssä? Mihin piirtyvät miellyttävän tai epämukavan koskettamisen rajat? Muun muassa näihin kysymyksiin vastaa peruskoulun kosketuskulttuuria avaava uutuusteos Koskettava koulu. Kirjan ovat toimittaneet Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan yliopistonlehtori Pilvi Heinonen sekä Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan professori Liisa Tainio ja yliopistonlehtori Ulla Karvonen.
Opettajien taidot tukea kielellistä moninaisuutta eivät aina ole peruskoulun opetussuunnitelmien edellyttämällä tasolla. Suunnitelmat ovat jo usean vuoden ajan edellyttäneet jokaiselta opettajalta kieli- ja kulttuuritietoista pedagogiikkaa, mutta asiaa kasvatustieteen alan väitöstyössään tutkinut Elisa Repo havaitsi eroja opettajien asenteissa ja käytänteissä.
Kehitteillä olevan, verkkoa hyödyntävän cLovid-oppimisympäristön ensimmäinen opetuskokeilu osoittautui onnistuneeksi. useimmat osallistujista kokivat kahden tunnin purkuistunnon erittäin hyödyllisenä ja toivoivat vastaavanlaista koulutusta uudestaan. – Kaikki oppimateriaali ja cLovid-projektin aikana kehitetetyt työkalut (OMERO ja PRISMA) annetaan vapaaseen käyttöön projektin päättyessä, yliopistotutkija Laura Helle opettajankoulutuslaitokselta kertoo.
Äitien yksinäisyys ennustaa tyttöjen, isien yksinäisyys poikien pitkäaikaista sosiaalista yksinäisyyttä, paljastuu kasvatustieteiden maisteri Anne-Elina Salon Turun yliopistoon tekemästä väitöstutkimuksesta. – On tärkeää varmistaa, että jokainen vanhempi voi kokea kyvykkyyttä vanhemmuudessaan, ja että yksikään vanhempi ei koe jäävänsä yksin. Tämä edistää vanhempien hyvinvointia ja mahdollistaa parhaimmillaan myös ylisukupolvisten haavoittuvuuden polkujen katkaisemisen, Salo toteaa.
Opettajankoulutuslaitoksella tohtoreiksi vuonna 2022 väitelleet Mirva Heikkilä ja Marko Lähteenmäki on palkittu ansiokkaista väitöstutkimuksistaan. Heikkilän palkinnon myönsi Suomen Kasvatustieteellinen Seura, Marko Lähteenmäen Haukkalan säätiö. Heikkilän rinnalla Kasvatustieteiden päivillä palkittiin myös dekaani Jukka Husu ensimmäistä kertaa historiassa jaetulla Ansioitunut arvioitsija -palkinnon.
Korona-ajan etäopetus koetteli erityisesti yksinhuoltajaperheitä sekä perheitä, joissa kumpikaan vanhemmista ei voinut tehdä etätöitä tai perhetilanteissa oli hankauksia. Turun ja Itä-Suomen yliopistojen tutkimus toi esille myös myönteisiä piirteitä: etäopetusaika toi näkyväksi perheiden piilo-osaamista ja asiantuntemusta lasten oppimista ja koulunkäyntiä koskevissa asioissa.
Turun yliopiston monikielisen pedagogiikan ja fonetiikan tutkijat loivat yhteistyössä ainutlaatuisen lastenkirjan, joka helpottaa monikielisten lasten suomen kielen oppimista. Avuksi saatiin myös palkittu lastenkirjailija ja -kuvittaja Christel Rönns, joka herätti tarinan eloon Iso ja Pieni -hahmoillaan. Kirja on vapaasti varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ammattilaisten sekä perheiden käytettävissä.
Eduskunta on myöntänyt 600 000 euroa Turun yliopiston johtamalle FinTED-hankkeelle, jossa kehitetään tutkimusperustaisesti opettajankoulutusta. Joululahjarahalla voidaan käynnistää koko Suomen yhteinen opettajankoulutuksen tietovaranto.
Lastenkirjailija Christel Rönns sekä Turun yliopiston fonetiikan ja monikielisen pedagogiikan tutkijat ovat tehneet yhteistyössä Suomessa ainutlaatuisen lastenkirjan edistääkseen monikielisten lasten suomen kielen oppimista. Kutsumme median Iso ja Pieni – Talven arvoitus -kuvakirjan julkistamistilaisuuteen Turun kaupunginkirjaston Studio-tilaan perjantaina 16.12. klo 15.00–16.00, tilaisuuteen voi osallistua myös streemin kautta. Paikalla ovat Rönns sekä fonetiikan ja monikielisen pedagogiikan asiantuntijat.