Kehitteillä olevan, verkkoa hyödyntävän cLovid-oppimisympäristön ensimmäinen opetuskokeilu osoittautui onnistuneeksi. useimmat osallistujista kokivat kahden tunnin purkuistunnon erittäin hyödyllisenä ja toivoivat vastaavanlaista koulutusta uudestaan. – Kaikki oppimateriaali ja cLovid-projektin aikana kehitetetyt työkalut (OMERO ja PRISMA) annetaan vapaaseen käyttöön projektin päättyessä, yliopistotutkija Laura Helle opettajankoulutuslaitokselta kertoo.
Ensimmäiseen opetuskokeiluun osallistui erikoistuvia lääkäreitä Helsingin, Itä-Suomen, Oulun ja Turun yliopistosta.
Opetuskokeiluksi oli valittu patologiaan erikoistuvalle lääkäreille suunnattu verkkokoulutus, jonka tavoittteena oli valmistaa osallistujia kansalliseen patologian alan lopputenttiin. Koulutus alkoi itsenäisellä osuudella, johon osallistui yhteensä 16 erikoistuvaa lääkäriä. Heistä kahdeksan osallistui Zoomin välityksellä toteututtiin purkuistuntoon, joka myös nauhoitettiin tutkimustarkoitusta varten.
Itsenäisesti tehtävät verkkotehtävät pohjautuivat virtuaalisen mikroskopian potilasnäytteisiin. Kokonaisuudessa oli erilaisia tehtävä- ja vastaustyyppejä kuten vapaata tekstiä, monivalintatehtäviä, merkitse nuoli -tehtäviä ja vastaa pitkältä listalta vaihtoehtoja. Osallistujien vastauksista muodostettiin visuaalisia synteesejä esimerkiksi näyttäen kaikkien vastanneiden nuolet tiettyyn kysymykseen, ja synteesi esitettiin koko osallistujajoukolle PRISMA-sovelluksen avulla.
– Synteesityökalun hyötynä on se, että se antaa opettajille käsityksen siitä, mitkä asiat ovat aloittelijoille vaikeita ja esimerkiksi millaisia rakenteita voidaan tulkita väärin. Lähdetään siis liikkeelle opiskelijoiden havainnoista eikä mallivastauksista, yliopistotutkija Laura Helle opettajankoulutuslaitokselta kertoo.
Helteen kanssa opetuskokeilun toteuttivat patologit Vesa-Matti Pohjanen Oulun yliopistosta ja Otto Jokelainen Itä-Suomen yliopistosta.
