Lääkärilehden lääkäritoimitus valitsi Alexander Denissoffin väitöskirjan "Psychiatric Sequelae of Adolescent Cannabis Use in the Northern Finland 1986 Birth Cohort" parhaaksi vuonna 2023 hyväksytyksi lääkärin tekemäksi väitöskirjaksi.
Ferrara-Firenzen kirkolliskokouksessa 1430-luvun lopulla sadat oppineet kokoontuivat viimeisen kerran neuvottelemaan idän ja lännen kirkkojen yhdistämisestä. FM Anni Hella havaitsi kulttuurihistorian alan väitöstutkimuksessaan, että neuvotteluissa uskonnollisten käsikirjoitusten materiaalisuudella ja humanismilla oli suuri merkitys.
Poliittinen disinformaatio on noussut keskustelunaiheeksi viime vuosina. LL.M Christopher Phiri selvitti väitöstutkimuksessaan, kuinka valtio voi säännellä poliittista disinformaatiota samalla sananvapauden säilyttäen.
Siirtolaisuutta ja ihmisoikeuskysymyksiä käsitellään paitsi mediassa myös sarjakuvissa. FM Anna Vuorinne selvitti väitöstutkimuksessaan, miten 2010-luvulla Saksassa julkaistut sarjakuvateokset kuvaavat siirtolaisten oikeuksia, niiden loukkauksia ja toteutumista.
Turvapaikkapäätösten tekijät kontrolloivat maahanmuuttoa olemassa olevaa lainsäädäntöä ja siihen perustuvaa harkintavaltaansa käyttäen. OTM Johanna Vanto havaitsi väitöstutkimuksessaan, että turvapaikkaprosessissa on puutteita, jotka voivat lisätä turvapaikanhakijoiden haavoittuvuutta.
FM Niina Koskihaara perehtyi etnologian alan väitöstutkimuksessaan 2000-luvun kunta- ja palvelurakenneuudistukseen (PARAS-hanke) ja sen vaikutuksiin paikallistasolla toimiviin yhteisöihin. Tutkimus osoitti, että uudistus vaikutti monin tavoin paikallistason yhteisöjen toimintaan ja toimintaympäristöön.
FM Mirva Pääkkönen tarkasteli väitöstutkimuksessaan kivikaudella ja varhaismetallikauden alussa eläneiden ihmisten ruoan hankintatapoja Suomessa ja Pohjois-Norjassa. Arkeologinen tutkimus osoittaa, että metsästys, kalastus ja keräily säilyttivät merkityksensä pitkään senkin jälkeen, kun karjatalous oli saapunut pohjoisille alueille.
TM Ville Mantere perehtyi väitöskirjassaan ihmisen ja hirven välisen suhteeseen Pohjois-Euroopassa esihistoriallisella ajalla. Tutkimuksen mukaan hirveä kunnioitettiin paitsi ravinnon ja raaka-aineiden resurssina, myös yksilönä.
Ihmisoikeusloukkaukset mielletään poikkeamiksi oikeuden toimintaan. Oikeustieteen alan väitöstutkimuksessaan OTM Toni Selkälä osoittaa, että yhä teknistyvämpi ja yksityiskohtaisempi sääntely itse asiassa vähentää tosiasiallisten oikeuksien alaa. Tuloksena on enemmän lakeja, vähemmän oikeuksia.
Viitebudjettiin pohjaava köyhyyden mittaustapa kuvaa perinteistä pienituloisuusmittaria paremmin siitä, missä köyhyydessä on kyse, ilmenee Lauri Mäkisen Turun yliopistoon tekemästä väitöstutkimuksesta. Viitebudjetissa otetaan huomioon menoihin vaikuttavat olosuhteet kuten asuinpaikka tai asumismuoto.