Asiasana: väitös

Nuoret naiset ovat sitoutuneita palkkatyöhön, mutta toivovat rahan rinnalla työltä merkityksellisyyttä, osoittaa Emma Lamberg väitöstutkimuksessaan. Media- ja hoitoalalle valmistuvia tutkinut Lamberg osoittaa, että työn mielekkyyden puute voi johtaa osaajapulaan. – Lähihoitajaopiskelijat olivat työssäoppimisten ja kesätöiden aikana havainneet, että työ on monissa työpaikoissa järjestetty tavalla, joka ei mahdollista hoidettavien tarpeisiin vastaamista. Monet olivatkin pohtineet, etteivät he halua jäädä lähihoitajiksi, Lamberg sanoo.

Valtiotieteen tohtori Juha-Matti Ritvanen on saanut UKK-palkinnon Suomen ulkopolitiikan murrosvaihetta käsittelevästä teoksestaan. Ritvasen palkittu teos "Mureneva kulmakivi – Suomi, Neuvostoliiton hajoaminen ja YYA-sopimuksen loppuvaiheet 1989–1992" pohjaa hänen viime vuonna Turun yliopistossa puolustamaansa väitöstutkimukseen.

Väitöspäivä on väitöskirjatutkijan yksi merkittävimmistä päivistä. Vuosien valmistautuminen saa päätöksen, ja seuraava luku akateemisella uralla voi alkaa. Anestesiologian, tehohoidon, ensihoidon ja kivunhoidon oppiaineessa filosofian tohtoriksi 7.10. väitellyt Jani Paulin kuvailee tärkeää päiväänsä tunnerikkaana ja positiivisena kokemuksena.

Suomen Strategisen Johtamisen Seura (SSJS) jakaa vuosittain arvostetun strategiapalkinnon yhteistyössä Pirkko ja Tarmo Vahvelaisen säätiön kanssa.

Amerikkalaiset sanomalehdet sisälsivät 1700- ja 1800-luvuilla kymmeniä tuhansia ilmoituksia, joiden avulla orjanomistajat pyrkivät saamaan kiinni heiltä paenneita henkilöitä. FM Susanna Mäkinen tutki englannin kielen alaan kuuluvassa väitöskirjassaan näiden ilmoitusten kieltä ja rakennetta. Tutkimus osoitti, että vaikka ilmoitusten peruspiirteet säilyivät melko muuttumattomina, eri alueiden välisiä eroja ja muutoksia ajan kuluessa oli löydettävissä. Monet ilmoitusten sanavalinnoista tukivat odotetusti orjuusinstituutiota ja orjanomistajien näkökulmaa.

Toisen maailmansodan jälkeen epämääräisestä kaupunki-ilman ongelmasta muodostettiin tieteellinen arvoitus, joka voitiin ratkaista tuottamalla tarpeeksi oikeanlaista tietoa. Tässä kansainvälisessä kehityksessä keskeisin suomalainen toimija oli 1950-luvun alussa perustettu Työterveyslaitos. FM Janne Mäkirannan yleisen historian alan väitöskirja osoittaa, että teollisuusympäristöihin perustuva terveyden asiantuntijuus on ollut kansainvälisesti keskeinen tekijä modernin yhteiskunnan ympäristöongelmien määrittämisessä.

Presidentti Urho Kekkosen 70-vuotisjuhlasäätiö on myöntänyt valtiotieteen tohtori Jukka Pesulle UKK-palkinnon hänen väitöskirjastaan Suomi, rauhanturvaaminen ja kylmä sota 1956–1990: Rauhanturvaaminen osana Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä YK-politiikkaa.

Jingwen Jiang on palkittu ansiokkaasta väitöstutkimuksestaan. Palkinnon myönsi oppimisen pulmien tutkimiseen ja ratkaisemiseen keskittynyt Niilo Mäki -säätiö. Säätiö jakoi palkinnot 30-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi kahdelle väitöstutkimukselle, joissa on uudenlaisia yhtymäkohtia oppimista tai oppimisvaikeuksia käsittelevän tuoreen tutkimustiedon sekä käytännön välille.

Neuvostoliiton luhistuminen päätti lopullisesti idän sosialistisen ja lännen kapitalistisen järjestelmän välisen kylmän sodan ajan. Se merkiksi myös Suomen ulkopolitiikan suurta käännettä. Presidentti Mauno Koiviston johtama Suomi ei ollut murrosvuosien aikana ajopuu, vaan aktiivinen toimija, joka kykeni tarttumaan äkillisesti auenneisiin tilaisuuksiin, todentaa valtiotieteiden maisteri Juha-Matti Ritvanen Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa.

Kriittisten historian ajattelutaitojen opetuksessa on eroja eri koulutusjärjestelmien välillä. Suomessa ja Kiinassa opetus on muuttunut yksilöllisiä ajattelutaitoja korostavampaan suuntaan, kun taasen Yhdysvallat on jämähtänyt paikoilleen. Ilmiö paljastuu Olli Suomisen väitöstutkimuksessa, jossa hän selvitti kriittisten historian ajattelutaitojen opettamista suomalaisessa, yhdysvaltalaisessa ja kiinalaisessa lukiotason historianopetuksessa.