Väitöspäivä on väitöskirjatutkijan yksi merkittävimmistä päivistä. Vuosien valmistautuminen saa päätöksen, ja seuraava luku akateemisella uralla voi alkaa. Anestesiologian, tehohoidon, ensihoidon ja kivunhoidon oppiaineessa filosofian tohtoriksi 7.10. väitellyt Jani Paulin kuvailee tärkeää päiväänsä tunnerikkaana ja positiivisena kokemuksena.
Turun ammattikorkeakoulussa ensihoitajakoulutuksen koulutusvastaavana ja lehtorina työskentelevä Jani Paulin aloitti väitöskirjatutkimuksensa vuonna 2016 päästyään lääketieteelliseen tiedekuntaan jatko-opiskelijaksi. Varsinainen tutkimustyö alkoi pari vuotta tämän jälkeen.
- Pitkälti ensimmäiset pari vuotta kuluivat jatko-opinnoissa sekä aineistonkeruun suunnittelussa ja toteutuksessa. Aineiston kasaan saamisen jälkeen meni noin neljä vuotta, ja nyt työ on valmis, Paulin kuvailee.
Varsinaista väitöspäivää edelsi ennen kaikkea tutkimustyö, mutta myös itse väittelyyn valmistautuminen:
- Kävin paljon väitöskirjaani läpi ja luin vanhoja muistiinpanoja tehdyistä päätöksistä ja tutkimuksellisista ratkaisuista. Luin myös muuta kirjallisuutta aiheeseen liittyen. Lähempänä väitöspäivää kirjoitin lektion ja mietin muita päivän puheita.
Väitöspäivää Paulin kuvailee sumuiseksi. Työ ja valmistautuminen oli tehty, joten varsinaisena päivänä olennaiselta tuntui lähinnä selviytyminen ja suoriutuminen.
- Väitöstä edeltävänä iltana illastin kustosten ja vastaväittäjän kanssa, ja ruokailun yhteydessä puhuimme väitöstilaisuuteen liittyvästä jännityksestä. Vastaväittäjä, dosentti Sanna Hoppu, totesi hyvin, että totta kai tilaisuus jännittää – väitöspäivä on tähänastisen työurasi tärkein päivä. Tämän jälkeen oli helpompi hyväksyä, että jännitys kuuluu asiaan ja on enemmän kuin ymmärrettävää, Paulin kertoo.
Päivä täynnä tunteita
Päivä herätti Paulinissa paljon erilaisia tunteita. Vaikka takana oli kehnommat yöunet mitä yleensä, mieli pysyi päivän aikana kirkkaana. Varsinainen väitökseen liittyvä valmistelutyö oli tehty aiemmin, joten aamupäivä kului lähinnä käytännön järjestelyissä.
- Ennen tilaisuutta olin jännittynyt ja epävarmakin, mutta kun tilaisuus käynnistyi, mieli rauhoittui. Myös kustoksen, Teijo Saaren, rauhoittava olemus auttoi jännityksen ja epävarmuuden hillitsemisessä. Pitämäni lektion aikana huomasin, että kyllähän tässä pystyy hyvin toimimaan. Loppuaika menikin jonkinlaisessa ”sumussa” ja pyrin koko ajan siihen, että kuuntelen tarkkaan vastaväittäjän kysymyksiä, Paulin kuvailee.
Tilaisuuden jälkeen moni antoi kiitosta siitä, miten yleistajuisesti väittelijä ja vastaväittäjä keskustelivat. Yllätyksiäkin tuli päivän aikana. Paulin oli valmistautunut väitökseen muistiinpanoillaan, joita loppujen lopuksi hän käytti hyvin vähän. Hyväksi ratkaisuksi osoittautuikin aktiivinen kuunteleminen muistiinpanojen selaamisen sijaan.
- Lopulta minut yllätti varsin positiivinen loppulausunto. Vastaväittäjän esittäessä kysymyksiä kysymysten perään en välttämättä olisi arvannut näin käyvän, Paulin pohtii.
- Tilaisuuden jälkeen oli kieltämättä hieman puusta pudonnut olo. Pohdin, että mitä juuri tapahtui. Päällimmäisenä tunteena jälkikäteen oli helpotus – päivästä jäi hyvin positiivinen kuva mieleen.
Päivä huipentui väitöstilaisuuden jälkeiseen karonkkaan, jonne oli kutsuttu kustokset, vastaväittäjä, väitöskirjan ohjaajat sekä muu tutkimusryhmä. Lisäksi paikalla oli perheen lisäksi muita sukulaisia, ystäviä ja työkavereita.
- Ruokailun jälkeen pidettiin perinteiset puheet, kuultiin trubaduuria ja vietettiin vapaasti iltaa. Karonkka oli todella mukava päätös päivälle. Juhlat jatkuivat pitkään ja saivat kiitosta vierailta, Paulin toteaa lopuksi.
Jani Paulin tutki väitöskirjassaan ”Non-conveyance and patient safety in prehospital emergency care” potilasturvallisuutta seuranta-ajan päätetapahtumilla, joita olivat uusi ensihoitotehtävä, päivystyskäynti perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa, sisäänotto sairaalaan sekä potilaan kuolema. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että ensihoitajien tekemä arvio potilaan kuljetustarpeesta on potilasturvallista ja järkevää resurssien käyttämistä, ja menettely vähentää merkittävästi päivystysten ruuhkautumista.
