Kansainvälisessä projektissa kehitetään uusia menetelmiä, joiden avulla ensihoitajat pystyvät tunnistamaan kiireellistä hoitoa tarvitsevat potilaat, jotka kärsivät sydän- ja hengityselinsairauksista tai aivohalvauksesta. Tavoitteena on lyhentää potilaiden hoitoon kuluvaa aikaa ja parantaa hoitotuloksia.
EU:n Horisontti Eurooppa -ohjelma on myöntänyt 9,4 miljoonan euron rahoituksen Turun yliopiston johtamalle POC4TRIAGE-hankkeelle, jonka kokonaisbudjetti on yli 10 miljoonaa euroa. Turun yliopiston osuus rahoituksesta on 1,3 miljoonaa euroa. Nelivuotisessa hankkeessa on mukana 18 partneria 11 maasta.
Sydän- ja hengityselinsairaudet sekä aivohalvaus ovat neljän yleisimmän kuolinsyyn joukossa ensihoidossa Euroopassa. Projektissa kehitetään näiden sairauksien kiireellisyyden tunnistamiseen uusia laitteita, joita voidaan hyödyntää ambulanssissa, ensiavussa ja teho-osastolla.
Kustannus- ja energiatehokkailla laitteilla saadaan jaettua tietoa ambulanssista sairaalaan jo matkalla. Potilastietojen saumaton jakaminen sairaalan tietojärjestelmiin varmistaa, että terveydenhuollon työntekijät ovat hyvin valmistautuneita antamaan tarvittavaa hoitoa potilaan saapuessa. Viime kädessä tämä vähentää kuolleisuutta ja erilaisten sairauksien riskiä.
– Tavoitteenamme on lyhentää oikean hoidon aloittamiseen kuluvaa aikaa ja parantaa hoitotuloksia erityisesti kiireellistä hoitoa vaativissa tapauksissa. Pyrkimyksenämme on luoda saumaton järjestelmä, jonka avulla tieto potilaasta saadaan välitettyä sairaalaan nopeasti, jotta siellä voidaan paremmin varautua potilaan saapumiseen, sanoo Turun yliopiston tietotekniikan laitoksen apulaisprofessori Matti Kaisti, joka on projektin vastaava tutkija.
Turun yliopiston roolina hankkeessa on koordinoinnin lisäksi kehittää multimodaalinen menetelmä sydän- ja hengitystieoireiden akuuttia seurantaa varten sekä uusia tekoälymenetelmiä reaaliaikaiseen mittaamiseen ja sydän- ja hengityselinsairauksien tunnistamiseen ensihoidossa. Muita projektissa kehitettäviä laitteita ovat päähän asetettava laastari suurten verisuonten tukkeutumisesta aiheutuvan aivohalvauksen havaitsemiseen, toiminnallinen lähi-infrapunaspektroskopialaite aivohalvauksen havaitsemiseen ja seurantaan sekä kannettava sensori aivohalvauksen biomarkkereiden havaitsemiseen verestä.
– Tutkimuslaitoksista, sairaaloista ja yrityksistä koostuva laaja-alainen hankekonsortio mahdollistaa kehitystyön uudenlaisille, nopeampaa hoitoon pääsyä edistäville innovaatioille, Kaisti painottaa.
