Valtiotieteiden ja filosofian maisteri Tiia Sudenkaarne tuo suomalaisen tieteen kaanoniin uuden teoreettisen viitekehyksen, queer-bioetiikan, joka auttaa valottamaan marginaalisina pidettyjä LHBTQI+-kysymyksiä filosofisesti rikkaina ja yhteiskunnallisesti merkittävinä.
Miksi salaliittoteoriat vetävät puoleensa, mitä ne kannattajilleen antavat ja kenen etuja ne palvelevat? Muun muassa näihin kysymyksiin filosofi Juha Räikkä vastaa uutuusteoksessaan ”Salaliittoteorioiden filosofia – Temppeliherroista liskoihmisiin.” Teos on ensimmäinen kattava suomenkielinen esitys salaliittoteorioiden herättämistä filosofisista kysymyksistä.
Neuvostoliiton luhistuminen päätti lopullisesti idän sosialistisen ja lännen kapitalistisen järjestelmän välisen kylmän sodan ajan. Se merkiksi myös Suomen ulkopolitiikan suurta käännettä. Presidentti Mauno Koiviston johtama Suomi ei ollut murrosvuosien aikana ajopuu, vaan aktiivinen toimija, joka kykeni tarttumaan äkillisesti auenneisiin tilaisuuksiin, todentaa valtiotieteiden maisteri Juha-Matti Ritvanen Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa.
Ilmastopolitiikan päättäjät ovat saaneet tuekseen kansalaisraadin puntaroidut näkemykset ilmastotoimista. Turun yliopiston tutkijoiden toteuttama kansalaisraati työsti julkilausuman, joka toimitettiin ympäristöministeriöön sekä hallituksen nimittämälle ympäristöpolitiikan pyöreälle pöydälle, jonka tehtävänä on luoda näkymä siitä, miten Suomessa voidaan siirtyä hiilineutraaliin yhteiskuntaan oikeudenmukaisesti vuoteen 2035 mennessä.
Turun yliopiston tutkimuksessa selvitettiin kansalaiskeskustelun ja koeasetelman avulla asiantuntijatiedon vaikutusta kansalaisten mielipiteisiin koronatoimista. Asiantuntijoiden kuulemisen järjestyksellä ei ollut suurta vaikutusta, mutta jälkimmäisenä keskustelupäivänä kuultujen asiantuntijoiden vastauksia arvioitiin myönteisemmin. Selkeä ero näyttäytyi siinä, että koronatoimissa suosituksia pidettiin rajoituksia hyväksyttävämpinä.
Tutkijoiden näkemykset Suomen tiestä EU-jäseneksi ja liittymisen vaikutuksista on koottu tuoreeseen teokseen Suomi 25 vuotta Euroopan unionissa. – Kirjan kautta lukijoille avautuu näkökulma muutoksiin, joita EU-jäsenyys on meille tuonut. Se antaa meille myös pohjan arvioida, mikä tulevaisuudessa on mahdollista, jopa todennäköistä, kirjan toimittaja, eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Kimmo Elo toteaa.
Suomen 25-vuotista taivalta Euroopan unionin jäsenenä on avattu kymmenistä näkökulmista tuoreessa julkaisussa. Suomi 25 vuotta Euroopan unionissa -kirjassa joukko suomalaistutkijoita avaa muun muassa sitä, miten EU on muuttanut Suomea ja miten EU itse on muuttunut Suomen jäsenyyden aikana.
Elokuisen Eurooppa-foorumin tämänvuotinen yleisteema on Informaatiovaikuttaminen ja oikeusvaltio. Neljättä kertaa järjestettävä Eurooppa-foorumi toteutetaan 25.–27. elokuuta. Tapahtuma jakautuu tieteen, talouden ja politiikan päiviin.
Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan uuden blogisarjan ”Yhteiskunnasta, rakkaudella” neljäs kirjoitus on julkaistu. Lue filosofian professorin Juha Räikän ajatukset kertomisesta sekä sarjan aiemmat osat osoitteessa blogit.utu.fi/yhteiskunnasta.
Mauno Koiviston presidenttikauden ja Martti Ahtisaaren ensimmäisen presidenttivuoden aikainen ulkoministeriön historia kirjoitetaan julki. Teoksen kirjoittaminen mahdollistui, kun julkisuuslain mukaisesti ulkoministeriön arkistot avautuivat vuoteen 1995 saakka. Uusi teos syntyy ulkoministeriön ja akateemisten tutkijoiden yhteistyönä.