Ole muutoksentekijä -kampanjalla 13–18-vuotiaat nuoret haastettiin mukaan kiusaamisen vastaiseen toimintaan suunnittelemaan ja toteuttamaan kiusaamisen vastaisten toimenpiteiden tai tapahtumien kokonaisuus. Voittajaksi valittiin salolaisen Hermannin koulun tukioppilaiden ehdotus, ja palkintona on 4000 euroa ehdotuksen toteuttamiseen.
Presidentti Urho Kekkosen 70-vuotisjuhlasäätiö on myöntänyt valtiotieteen tohtori Jukka Pesulle UKK-palkinnon hänen väitöskirjastaan Suomi, rauhanturvaaminen ja kylmä sota 1956–1990: Rauhanturvaaminen osana Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä YK-politiikkaa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö lisää korkeakoulujen aloituspaikkoja vuodelle 2022 2 300:lla. Minsteriö ohjaa aloituspaikoista 10 Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan psykologian oppiaineeseen. Koulutukseen valittavat valmistuvat psykologian kandidaateiksi ja psykologian maistereiksi.
Kunta-alalla työskentelevistä miehistä 35 prosenttia ja naisista 29 prosenttia jatkoi työelämässä yli varsinaisen eläkeiän, selviää Turun yliopiston Pidempään töissä -hankkeen tutkimuksissa. Sama ilmiö on havaittu aiemmin Euroopassa, turkulaistutkijat löysivät myös syyt eroihin. Miesten suurempaa todennäköisyyttä lykätä eläköitymistä selittivät niin terveyteen kuin työhön liittyvät tekijät.
Millaiset eväät valtio-opin opiskelu antaa työelämää ajatellen? Kysymys nousee keskiöön Turun yliopiston valtio-opin 60-vuotisjuhlassa oppiaineesta valmistuneiden paneelikeskustelussa. Oppiaine juhlii 60-vuotista tutkimustaan ja opetustaan juhlaseminaarissa 17.12.
Mitä keskeiset politiikan numerot pitävät sisällään ja miten niitä käytetään? Näihin kysymyksiin etsitään vastausta dosentti Hanna Ylöstalon johtamassa Numeroiden voima: Tiedon kvantifiointi hallinnan muotona politiikassa ja politiikan uutisoinnissa (NuVo) -tutkimushankkeessa, joka sai Helsingin Sanomain Säätiön joulukuun jaon suurimman apurahan, 190 000 euroa.
Valtio on viime vuosikymmeninä vähentänyt asuntopoliittisia toimiaan Suomessa. Asiaa väitöstutkimuksessaan selvittäneen Hanna Kettusen mukaan Suomessa asuntopolitiikan odotetaan olevan neutraalia: valtio ei saa suosia yhdenlaista asumista muiden kustannuksella. – Tärkeänä pidetään myös sitä, että asuntopoliittiset toimet suunnataan auttamaan niitä kotitalouksia, jotka eivät pysty hankkimaan markkinaehtoista asumista, Kettunen sanoo.
Äitien kokemusten mukaan korona-arki ja sulkutoimenpiteet keväällä 2020 hämärsivät niin työ- ja perhe-elämän väliset rajat kuin roolitkin. Äidit kuitenkin erosivat toisistaan siinä, millaisia strategioita heillä ja heidän perheillään oli käytettävissään työn ja perheen välisten rajojen hallintaan. Erityisesti perheissä, joissa hoivavastuiden jako oli ollut epätasaista jo ennen covid-19-pandemiaa, ja joissa vain äiti siirtyi etätöihin, äidit kokivat päävastuun lisääntyneestä lastenhoidosta kasautuvan heidän harteilleen.
Vanhempien matalilla resursseilla ja muilla perheen hyvinvointia koettelevilla tekijöillä saattaa olla kielteisempiä seurauksia lasten kehitykseen ja hyvinvointiin, jos tekijät kasautuvat samoihin perheisiin. Näin toteaa valtiotieteiden maisteri Sanni Kotimäki Turun yliopistoon tekemänsä väitöstutkimuksen pohjalta.
Eri asuinalueilla on tunnistettavissa olevia selkeitä eroja maahanmuuttoon liittyvissä asenteissa. Valtiotieteiden maisterin Mikko Leinon Turun eri asuinalueiden eroja luotaava väitöstutkimus osoittaa, että kielteisesti maahanmuuttoon voidaan suhtautua niin alueilla, joissa on suuri maahanmuuttajaväestö, kuin alueilla, joissa vieraskielisiä on hyvin vähän. Naapuruston näkemykset heijastuvat vahvimmin vasta omaa mielipidettään muodostamassa oleviin nuoriin.