Asiasana: yhteiskuntatieteellinen tiedekunta

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

10 lisäaloituspaikkaa psykologiaan

22.12.2021

Opetus- ja kulttuuriministeriö lisää korkeakoulujen aloituspaikkoja vuodelle 2022 2 300:lla. Minsteriö ohjaa aloituspaikoista 10 Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan psykologian oppiaineeseen. Koulutukseen valittavat valmistuvat psykologian kandidaateiksi ja psykologian maistereiksi.

Miehet pidentävät työuraansa naisia useammin

17.12.2021

Kunta-alalla työskentelevistä miehistä 35 prosenttia ja naisista 29 prosenttia jatkoi työelämässä yli varsinaisen eläkeiän, selviää Turun yliopiston Pidempään töissä -hankkeen tutkimuksissa. Sama ilmiö on havaittu aiemmin Euroopassa, turkulaistutkijat löysivät myös syyt eroihin. Miesten suurempaa todennäköisyyttä lykätä eläköitymistä selittivät niin terveyteen kuin työhön liittyvät tekijät.

Hanna Ylöstalolle apuraha numeroiden voiman tutkintaan

09.12.2021

Mitä keskeiset politiikan numerot pitävät sisällään ja miten niitä käytetään? Näihin kysymyksiin etsitään vastausta dosentti Hanna Ylöstalon johtamassa Numeroiden voima: Tiedon kvantifiointi hallinnan muotona politiikassa ja politiikan uutisoinnissa (NuVo) -tutkimushankkeessa, joka sai Helsingin Sanomain Säätiön joulukuun jaon suurimman apurahan, 190 000 euroa.

Suomalaisessa asuntopolitiikassa korostetaan ihmisten valinnanvapautta (Väitös: YTM Hanna Kettunen, 17.12.2021, sosiologia)

Valtio on viime vuosikymmeninä vähentänyt asuntopoliittisia toimiaan Suomessa. Asiaa väitöstutkimuksessaan selvittäneen Hanna Kettusen mukaan Suomessa asuntopolitiikan odotetaan olevan neutraalia: valtio ei saa suosia yhdenlaista asumista muiden kustannuksella. – Tärkeänä pidetään myös sitä, että asuntopoliittiset toimet suunnataan auttamaan niitä kotitalouksia, jotka eivät pysty hankkimaan markkinaehtoista asumista, Kettunen sanoo.

Korona-arki hämärsi työ- ja perhe-elämän väliset rajat – ”korona-arjen projektipäällikkönä” toimiminen kasautui osassa perheitä äitien harteille

09.12.2021

Äitien kokemusten mukaan korona-arki ja sulkutoimenpiteet keväällä 2020 hämärsivät niin työ- ja perhe-elämän väliset rajat kuin roolitkin. Äidit kuitenkin erosivat toisis­taan siinä, millaisia strategioita heillä ja heidän perheillään oli käytettävissään työn ja perheen välisten rajojen hallintaan. Erityisesti perheissä, joissa hoivavastuiden jako oli ollut epätasaista jo ennen covid-19-pandemiaa, ja joissa vain äiti siirtyi etätöihin, äidit kokivat päävastuun lisääntyneestä lastenhoidosta kasautuvan heidän harteilleen.

Varhaiset kuormittavat kokemukset, vanhempien resurssit ja näiden kasautuminen ovat yhteydessä lasten hyvinvointiin elinkaaren eri vaiheissa (Väitös: VTM Sanni Kotimäki, 10.12.2021, sosiologia)

Vanhempien matalilla resursseilla ja muilla perheen hyvinvointia koettelevilla tekijöillä saattaa olla kielteisempiä seurauksia lasten kehitykseen ja hyvinvointiin, jos tekijät kasautuvat samoihin perheisiin. Näin toteaa valtiotieteiden maisteri Sanni Kotimäki Turun yliopistoon tekemänsä väitöstutkimuksen pohjalta.

Maahanmuuttoasenteet vaihtelevat selvästi Turun eri alueiden välillä (Väitös: VTM Mikko Leino, 12.10.2021, valtio-oppi)

Eri asuinalueilla on tunnistettavissa olevia selkeitä eroja maahanmuuttoon liittyvissä asenteissa. Valtiotieteiden maisterin Mikko Leinon Turun eri asuinalueiden eroja luotaava väitöstutkimus osoittaa, että kielteisesti maahanmuuttoon voidaan suhtautua niin alueilla, joissa on suuri maahanmuuttajaväestö, kuin alueilla, joissa vieraskielisiä on hyvin vähän. Naapuruston näkemykset heijastuvat vahvimmin vasta omaa mielipidettään muodostamassa oleviin nuoriin.

Rauli Mickelssonille ritarikuntien ansiomerkki

01.12.2021

Tasvallan presidentti on myöntänyt valtio-opin yliopisto-opettaja Rauli Mickelssonille Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkki (SVR R). Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien kunniamerkkejä annetaan isänmaan palveluksessa ansioituneille kansalaisille.

Uutuuskirja kertoo J. E. Salomaan tien paimenpojasta filosofian professoriksi

19.11.2021

Turun yliopiston filosofian oppiaineen järjestyksestä toisesta professorista, Jalmar Edvard Salomaasta on julkaistu elämäkerta. Salomaa toimi professorina 1931–1958. Hän toimi aiemmin myös Turun Suomalaisen Yliopistoseuran kiertävien asiamiesten kärkijoukkossa 1919–1923, vuodesta 1922 alkaen  Yliopistoseuran yliasiamiehenä. Salomaa kävi myös Yhdysvalloissa keräämässä rahaa uudelle yliopistolle.