Miksi salaliittoteoriat vetävät puoleensa, mitä ne kannattajilleen antavat ja kenen etuja ne palvelevat? Muun muassa näihin kysymyksiin filosofi Juha Räikkä vastaa uutuusteoksessaan ”Salaliittoteorioiden filosofia – Temppeliherroista liskoihmisiin.” Teos on ensimmäinen kattava suomenkielinen esitys salaliittoteorioiden herättämistä filosofisista kysymyksistä.
Neuvostoliiton luhistuminen päätti lopullisesti idän sosialistisen ja lännen kapitalistisen järjestelmän välisen kylmän sodan ajan. Se merkiksi myös Suomen ulkopolitiikan suurta käännettä. Presidentti Mauno Koiviston johtama Suomi ei ollut murrosvuosien aikana ajopuu, vaan aktiivinen toimija, joka kykeni tarttumaan äkillisesti auenneisiin tilaisuuksiin, todentaa valtiotieteiden maisteri Juha-Matti Ritvanen Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa.
Eurooppa-foorumin Tiedepäivänä 25.8. nostetaan keskusteluun muun muassa Suomen hävittäjähankinnan turvallisuuspoliittiset ulottuvuudet, tekoälyn vastuullisuudesta sekä rokotuksista informaatiokuplassa. Turun yliopiston on yksi Eurooppa-foorumin järjestäjistä. Koronasta johtuen tilaisuuksiin voidaan ottaa vain rajallinen määrä väkeä, mutta 25.–27.8. järjestettävän tapahtuman tilaisuuksia voi seurata verkossa.
Tutkijat ryhtyvät selvittämään maahanmuuttajien parissa tehtävän lastensuojelun erityiskysymyksiä. Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen johtamassa hankkeessa Turun yliopiston sosiaalityön tutkijat keskittyvät maahanmuuttotaustaisten lapsiperheiden vanhempien ja nuorten kokemustiedon keräämiseen ja analysointiin.
Ulkoministeriö ja Eurooppa-Foorumi Turussa ry ovat sopineet aiempaa pitkäaikaisemmasta kumppanuudesta, jossa ulkoministeriö tukee vuosittain järjestettävää Eurooppa-foorumia vuosina 2021–2023. Kumppaneiden yhteinen tavoite on edistää korkeatasoista, monipuolista ja mielenkiintoista EU-keskustelua.
Voimme vähentää eriarvoisuutta, köyhyyttä, syrjäytymistä ja syrjintää tukemalla osallisuutta, mutta miten sen teemme? Kysymykseen etsivät yhdessä vastausta SuomiAreenan Pori-lavalla maanantaina 12.7. Turun yliopiston ohjelmassa opetusministeri Li Andersson, Turun yliopiston vararehtori Piia Björn sekä professorit Christina Salmivalli ja Johanna Kallio sekä Pesäpuu ry:n asiantuntija Onni Westlund.
Ilmastopolitiikan päättäjät ovat saaneet tuekseen kansalaisraadin puntaroidut näkemykset ilmastotoimista. Turun yliopiston tutkijoiden toteuttama kansalaisraati työsti julkilausuman, joka toimitettiin ympäristöministeriöön sekä hallituksen nimittämälle ympäristöpolitiikan pyöreälle pöydälle, jonka tehtävänä on luoda näkymä siitä, miten Suomessa voidaan siirtyä hiilineutraaliin yhteiskuntaan oikeudenmukaisesti vuoteen 2035 mennessä.
Voimme vähentää eriarvoisuutta, köyhyyttä, syrjäytymistä ja syrjintää tukemalla osallisuutta, mutta miten sen teemme? Kysymykseen etsivät yhdessä vastausta SuomiAreenan Pori-lavalla maanantaina 12.7. Turun yliopiston ohjelmassa opetusministeri Li Andersson, Turun yliopiston vararehtori Piia Björn sekä professorit Christina Salmivalli ja Johanna Kallio sekä Pesäpuu ry:n asiantuntija Onni Westlund.
Turun yliopiston tutkimuksessa selvitettiin kansalaiskeskustelun ja koeasetelman avulla asiantuntijatiedon vaikutusta kansalaisten mielipiteisiin koronatoimista. Asiantuntijoiden kuulemisen järjestyksellä ei ollut suurta vaikutusta, mutta jälkimmäisenä keskustelupäivänä kuultujen asiantuntijoiden vastauksia arvioitiin myönteisemmin. Selkeä ero näyttäytyi siinä, että koronatoimissa suosituksia pidettiin rajoituksia hyväksyttävämpinä.
Eurooppa-foorumin ohjelma on julkaistu. Turun yliopisto on mukana tuottamassa erityisesti ensimmäisen eli Tiedepäiväksi nimetyn keskiviikon 25.8. ohjelmaa. Tiedepäivän teemoja ovat tekoäly, rokotteet ja infokuplat. Torstaina Eurooppa-päivässä teemana on talous, perjantaina politiikka. Esiintyjiksi tapahtumaan on saatu Suomen johtavia poliitikkoja komissaari Jutta Urpilaisesta pääministeri Sanna Marinin kautta oppositiojohtajiin.