Eurooppa-foorumi nosti tutkitun tiedon ja sen, miten ihmiset oppisivat tunnistamaan tutkitun tiedon pohjalta tehdyt analyysit puhtaista mielipiteistä ja jopa vihapuheesta.
Neljättä kertaa järjestettävä kolmipäiväinen Eurooppa-foorumi kokoaa loppuviikon ajaksi Turkuun yli 500 keskustelijaa, vaikuttajaa ja päättäjää. Mukana on Suomen politiikan kärkinimet pääministeristä, Euroopan Unionin keskeisiä toimijoita komisaari Urpilaisesta sekä muiden valtioiden edustajia diplomaateista alkaen. Eurooppa-Foorumi Turussa ry:n puheenjohtaja, työelämäprofessori Anders Blom totesikin avajaisjuhlassa tapahtuman olevan yksi merkittävimmistä Suomessa järjestettävistä tilaisuuksista Euroopan tulevaisuuskonferenssissa.
– Eurooppa Foorumi on yhteiskunnallisessa keskustelussa Suomessa se kartta, jota katsomme. Osallistumalla Eurooppa-foorumiin haemme paikkaamme maailmassa, jossa Euroopan yhteiset arvot ovat kompassimme suunnistaa elämässä. Elämme ajassa, jossa kansalliset edut ovat määräävä tekijä useimmille valinnoille. Mutta jos emme olisi valinneet yli neljännesvuosisata sitten Euroopan unionia yhteisöksemme, olisimme olleet suurissa vaikeuksissa kansallisten etujemme toteuttamisessa. Ne on sovitettava yhteisiin markkinoihin, yhteiseen turvallisuuteen ja sosiaaliseen järjestykseen, Blom totesi.
Foorumin kaikki tilaisuudet, keskustelut ja puheenvuorot toimitetaan journalistisella otteella raportiksi, jota tukevat muutamat tieteelliseen tutkimukseen perustuvat kommentaarit. Raportti viedään Euroopan turvallisuuskonferenssin käyttöön kuluvan syksyn aikana. Keskustelut eivät kuitenkaan jää vain pienen piirin käyttöön. Kaikki tapahtumat keskustelut ovat avoimesti katsottavissa internetissä suorana sekä myöhemmin, noin viikon kuluttua, tallenteina Eurooppa-foorumin sivuilla.
Eurooppa-foorumi käynnistyi tiedepäivällä, jossa korostui tutkitun tiedon merkitys. Sekä Turun yliopiston rehtori Jukka Kola että Åbo Akademin rehtori Moira von Wright nostivat avajaispuheenvuoroissaan esille huolen tutkimusrahoituksen leikkauksista.
– Uutinen siitä, että Suomessa aiotaan leikata laadukkaan huippututkimuksen eli Suomen Akatemian rahoittaman tutkimuksen rahoitusta, on hälyttävä. Samaan aikaan puhutaan tulevaisuusinvestoinneista. Tässä eivät nyt arvot kohtaa, Kola totesi.
Kola totesi tieteen ja tutkitun tiedon merkityksen vain korostuneen viime aikoina. Sama ajatus puski läpi tiedepäivän jokaisessa keskustelussa. Esimerkiksi rokotuksista informaatiokuplien aikana keskustelleet totesivat, että kriisin aikana tieteen menetelmiä ja tapoja korjata itse itseään pitäisi pystyä tuomaan esille kaikelle kansalle.
– Uskon, että läpinäkyvällä tieteellisen prosessi esittelyllä on väestön kriittistä lukutaitoa parantava vaikutus. Meidän on kerrottava, että on perusteltu päätelmä, jonka kuuluukin muuttua, kun uutta tietoa tulee. Me lähestymme koko ajan totuutta, PET-keskuksen johtaja Juhani Knuuti totesi Eurooppa-foorumissa.
Hänen mukaansa tutkijoiden on osattava kertoa ihmisille, miksi jokin tieto – esimerkiksi se, onko kasvomaskeista hyötyä vai ei – muuttuu.
– Virheellinen tieto on asia, joka johtaa ihmiset epäröimään rokotteen ottamista. Mutta se, millä tavalla he tunnistavat oikean tiedon väärästä, on haasteellista tilanteessa, jossa liikkeellä on paljon erilaista tietoa. Tilanne on ongelmallinen myös siksi, että ihmiset muistaa virheellisen tiedon paremmin, koska se aiheuttaa huolta ja pelkoa. Kun sitä korjataan, se ei jää mieleen, psykologian dosentti Anna Soveri totesi.
Tekoälyn tulevaisuudesta keskustellessa jouduttiin toteamaan, että kysymyksiin ei vielä millään pysty antamaan vastauksia. Miten ratkaistaan vastuu- ja työnjakokysymykset ihmisten ja tekoälyn kesken, mitkä tehtävät annetaan tekoälyn käsiin ja miten pitkälle tekoälyä kehitetään. Keskustelun moderaattori, professori Tapio Salakoski korosti, että parhain tulos saadaan silloin, kun viisas ihminen ja tekoäly toimivat yhdessä. Oikeustieteen apulaisprofessori Mika Viljanen korosti, että tekoäly muuttaa myös ihmisen toimintaa.
– Jo nyt tiedämme, että jos ihmiselle annetaan erilaisia avustavia järjestelmiä esimerkiksi liikenteessä liikkuessa, ihminen ei toimi enää samalla tavalla kuin ilman avustajia. Sama tapahtuu esimerkiksi lääkäreillä, kun he ottavat tekoälyn käyttöön, Viljanen totesi.
Anders Blomin järjestämä tiedeseminaari kulki läpi päivän teeman ”Informaatiovaikuttaminen ja Eurooppa” parissa.
– Huomisen talouspäivän suuri teema on vihreä siirtymä ja taustalla keskustellaan myös Suomen Pankin Esko Antola-luentosarjassa elpymisvälineestä ja rahapolitiikasta pääjohtaja Olli Rehnin johdolla. Turussa vierailevat komissaari Jutta Urpilainen ja EU:n komission pääsihteeri Juhanzone. Perjantaina Turussa puhuvat Euroopan suunnasta ja Suomen roolista mm. pääministeri Sanna Marin, Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen ja ulkoministeri Pekka Haavisto. Foorumi huipentuu ulko- ja turvallisuuspoliittiseen seminaariin, jossa esille nousevat transatlanttisuhteet, Kiinan ja EU:n suhteet sekä eurooppalainen puolustusteollisuus, Blom vinkkasi.