Asiasana: Raskaus

FM Miina Nurmi selvitti väitöstutkimuksessaan hyperemeesin eli vakavan raskauspahoinvoinnin ilmaantuvuutta, hoidon tarvetta, toistumista seuraavissa raskauksissa, vaikutusta perhesuunnitteluun sekä erilaisten taustatekijöiden ja hyperemeesin välisiä yhteyksiä suomalaisilla odottajilla.

Turun yliopiston vetämässä tutkimuksessa selvisi, että kalaöljy ja probiootit ovat hyödyllisiä emättimen mikrobistolle raskauden aikana. Ne vähensivät sellaisten bakteerien määrää, jotka ovat mahdollisesti haitallisia terveydelle. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että raskauden aikana todettu raskausdiabetes sekä emättimestä mitattu matriksin metalloproteinaasi (MMP-8) olivat yhteydessä emättimen mikrobiston koostumukseen.

Suurimmalla osalla naisista on riittämätön jodistatus raskausaikana ja sen jälkeen, selviää tuoreesta Turun yliopiston ja Turun yliopistollisen keskussairaalan tutkimuksesta.

Turun yliopistossa tarkastettavan väitöskirjan mukaan äidin raskausajan stressin eli masennus- ja ahdistusoireilun yhteys tyttövauvojen stressinsäätelyjärjestelmän toimintaan muuttuu vauvan iän myötä. Biolääketieteilijä Susanna Kortesluoman FinnBrain-syntymäkohorttitutkimuksessa tehdyt havainnot laajentavat aikaisempia tutkimustuloksia äidin raskausajan psyykkisen hyvinvoinnin merkityksestä lapsen stressinsäätelyjärjestelmän kehitykselle.

Turun yliopiston FinnBrain-tutkimushankkeen kehityspsykologinen tiimi järjestää seminaarin, jonka aiheena on raskausaika ja varhainen vanhemmuus lapsen kehityksen perustana. Seminaarin aihepiiri ja ohjelma ovat herättäneet suurta mielenkiintoa ja hybridi-tilaisuuteen on osallistumassa useita satoja kiinnostuneita.

Tupakointi tai päihteiden käyttö raskauden aikana on merkittävä riski sekä äidin että lapsen terveydelle ja hyvinvoinnille. LL Heidi Jussila selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan uusia mahdollisuuksia vaikuttaa raskausajan tupakka- ja päihdehäiriöihin liittyvään ylisukupolviseen ketjuun. Tarkastelun kohteena olivat erityisesti odottavan äidin raskausaikana heräävä vanhemmuus sekä odottavien äitien kokema stressi.

Ennenaikainen syntymä, sikiön kasvuhäiriö, vastasyntyneen matalat Apgar-pisteet sekä raskaudenaikainen altistuminen nikotiinille ja äidin D-vitamiinin puutokselle olivat yhteydessä lapsen kohonneeseen aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön eli ADHD:n riskiin LL Minna Sucksdorffin Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. Löydökset oli vakioitu lukuisten taustatekijöiden suhteen.

Raskausdiabeteksen lääkehoito näyttää LL Mikael Huhtalan Turun yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen mukaan vaikuttavan äidin verenkierron triglyseridi-, rasvahappo- ja aminohappopitoisuuksiin, millä voi olla vaikutuksia sikiön kasvuun. Lääkehoito ei kuitenkaan näytä vaikuttavan vastasyntyneen veren rasvaprofiiliin.

Kaikki raskauspahoinvointi ei ole ”vain aamupahoinvointia”. Hyperemesis gravidarum eli hyperemeesi on harvinainen voimakkaan raskauspahoinvoinnin äärimuoto, josta kärsivä odottaja voi oksentaa jopa kymmeniä kertoja päivässä viikkojen ajan. Lauantaina 15.5. vietetään kansainvälistä Hyperemesis gravidarum -päivää, jonka tarkoituksena on lisätä tietoisuutta tästä monen odotusta varjostavasta sairaudesta. 

Koronaviruspandemian ensimmäinen aalto sai suomalaiset sulkeutumaan koteihinsa, kun poikkeustilan julistamisen myötä ihmisten välinen kanssakäyminen supistettiin minimiin. Turun yliopiston tutkimuksessa seurattujen raskaana olevien naisten stressitaso nousi poikkeusaikana, mutta unen määrä ja laatu pysyivät yhtä hyvinä kuin ennen rajoituksia. Fyysinen aktiivisuus taas väheni pandemiarajoitusten alkaessa, mutta rajoitusten jatkuessa paikallaanoloaika alkoi vähentyä.