Asiasana: Raskaus

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Raskauden ja syntymän aikaiset tekijät ovat yhteydessä lasten ja nuorten ahdistuneisuushäiriöiden riskiin (Väitös: LL Tiia Ståhlberg, 12.5.2023, nuorisopsykiatria)

Äidin matala sosioekonominen asema ja yksinhuoltajuus lapsen syntymähetkellä sekä lapsen ennenaikainen syntymä, pieni syntymäpaino ja syntymä sektiolla ovat yhteydessä lapsen korostuneeseen todennäköisyyteen saada ahdistushäiriödiagnoosi myöhemmällä iällä. LL Tiia Ståhlberg havaitsi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan myös, että lasten ja nuorten ahdistuneisuushäiriön diagnoosien määrä erikoissairaanhoidossa on kasvanut vuosina 1998–2012.

Tutkimuksessa selvitettiin vakavan raskauspahoinvoinnin ilmaantuvuutta Suomessa – Hyperemeesin kokeneilla naisilla enemmän raskaudenkeskeytyksiä kuin verrokkihenkilöillä (Väitös: FM Miina Nurmi, 2.9.2022, synnytys- ja naistentautioppi)

FM Miina Nurmi selvitti väitöstutkimuksessaan hyperemeesin eli vakavan raskauspahoinvoinnin ilmaantuvuutta, hoidon tarvetta, toistumista seuraavissa raskauksissa, vaikutusta perhesuunnitteluun sekä erilaisten taustatekijöiden ja hyperemeesin välisiä yhteyksiä suomalaisilla odottajilla.

Raskauden aikana käytetyt kalaöljy ja probiootit säätelevät emättimen mikrobistoa

13.04.2022

Turun yliopiston vetämässä tutkimuksessa selvisi, että kalaöljy ja probiootit ovat hyödyllisiä emättimen mikrobistolle raskauden aikana. Ne vähensivät sellaisten bakteerien määrää, jotka ovat mahdollisesti haitallisia terveydelle. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että raskauden aikana todettu raskausdiabetes sekä emättimestä mitattu matriksin metalloproteinaasi (MMP-8) olivat yhteydessä emättimen mikrobiston koostumukseen.

Äidin raskaudenaikainen stressi on eri tavoin yhteydessä tyttö- ja poikavauvojen stressinsäätelyyn – tytöillä yhteys muuttuu iän myötä (Väitös: FM Susanna Kortesluoma, 21.1.2022, farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito)

Turun yliopistossa tarkastettavan väitöskirjan mukaan äidin raskausajan stressin eli masennus- ja ahdistusoireilun yhteys tyttövauvojen stressinsäätelyjärjestelmän toimintaan muuttuu vauvan iän myötä. Biolääketieteilijä Susanna Kortesluoman FinnBrain-syntymäkohorttitutkimuksessa tehdyt havainnot laajentavat aikaisempia tutkimustuloksia äidin raskausajan psyykkisen hyvinvoinnin merkityksestä lapsen stressinsäätelyjärjestelmän kehitykselle.