Vaikka suurin osa tutkimukseen osallistuneista raskaana olevista naisista koki olevansa tietoisia ravintolisäsuosituksista, eivät ne aina toteutuneet käytännössä, selviää Turun yliopiston tutkimuksessa. Neljän maan vertailussa ravintolisien käyttö oli yleisintä Suomessa ja vähiten yleistä Italiassa.
Kansainvälisesti neljän maan, Suomen, Italian, Iso-Britannian ja Puolan yhteistyönä toteutetussa kyselytutkimuksessa selvitettiin raskaana olevien naisten ravintolisien käyttöä, naisten asenteita ravintolisiä kohtaan sekä ymmärrystä ravintolisien tarpeesta ja mahdollisista terveysvaikutuksista raskauden aikana.
Tutkimukseen osallistuneista naisista 91 prosenttia käytti ravintolisiä ja yhtä aikaa käytettyjen valmisteiden määrä vaihteli yhdestä yhdeksään.
– Erityisesti Suomessa usean valmisteen samanaikainen käyttö oli yleistä, sillä jopa viidesosa ravintolisien käyttäjistä käytti useampaa kuin kolmea valmistetta samanaikaisesti, kertoo väitöskirjatutkija Ella Koivuniemi Turun yliopiston biolääketieteen laitokselta.
Ravintolisien käyttö oli yleisintä Suomessa, jossa 98 prosenttia vastaajista käytti ravintolisiä, ja vähiten yleistä Italiassa, jossa noin 83 prosenttia vastaajista käytti ravintolisiä. Yleisimmin käytetty ravintolisävalmiste oli raskausajalle tarkoitettu monivitamiini- ja kivennäisainevalmiste (76–91 % käyttäjistä eri maissa). Ensisynnyttäjät sekä tupakoimattomat naiset käyttivät ravintolisiä todennäköisemmin kuin aiemmin synnyttäneet ja ennen raskautta säännöllisesti tupakoineet naiset.
Raskauden aikana energian ja ravintoaineiden tarve kasvaa, sillä niitä tarvitaan sikiön kasvun ja kehityksen sekä äidin kudosten ja istukan kasvun turvaamiseen. Monipuolinen ruokavalio täyttää suurimman osan ravintoaineiden lisätarpeesta. D-vitamiinia ja foolihappoa suositellaan käytettäväksi raskausaikana ravintoaineiden riittävän saannin turvaamiseksi. Lisäksi joitakin ravintolisiä, kuten kalsium-, rauta- ja jodilisää suositellaan erityisryhmille, jotka voivat saada kyseisiä ravintoaineita liian vähän ravinnosta. Ravintolisien liiallinen käyttö suosituksia suuremmilla annoksilla voi joissakin tapauksissa olla myös haitallista sekä äidille että sikiölle.
Suositeltujen ravintolisäannosten ylittäminen verrattain yleistä
Suomessa, Iso-Britanniassa ja Puolassa raskauden aikana suositeltua D-vitamiinilisää käytti 91-97 prosenttia ravintolisien käyttäjistä, mutta esimerkiksi Suomessa vain noin puolet D-vitamiinilisän käyttäjistä käytti sitä suositelluin annoksin ja kolmasosa ylitti suositellun annoksen.
Raskauden aikana suositeltua foolihappolisää käytti myös lähes jokainen ravintolisiä käyttänyt nainen (93-98 % käyttäjistä eri maissa). Suomessa foolihappolisää käytti raskauden aikana suositelluin annoksin vain noin puolet foolihapon käyttäjistä ja kolmasosalla saanti ravintolisistä ylitti suositellun annoksen.
Suositeltujen ravintolisäannoksien ylittäminen oli verrattain yleistä: Suomessa kolmasosa raskaana olevista ylitti ainakin yhden ravintolisäsuosituksen. Lisäksi yhden tai useamman ravintoaineen turvallisen saannin yläraja ylittyi keskimäärin noin 19 prosentilla ravintolisien käyttäjistä eri maissa, myös Suomessa. Erityisesti magnesiumvalmisteita syötiin turvallisen saannin ylärajan ylittävinä annoksina kaikissa maissa.
Ravintolisäsuositukset raskauden ajalle tunnetaan vaihtelevasti
Suurin osa osallistujista vastasi tietävänsä, mitä ravintolisiä hänen tulisi käyttää raskauden aikana (91 %) ja kuinka suuria ravintolisäannoksia heidän tulisi käyttää raskauden aikana (87 %). Kuitenkin kolme neljäosaa osallistujista vastasi, että monivitamiini- ja kivennäisainevalmistetta suositellaan yleisesti käytettäväksi raskauden aikana, vaikka näin ei ole.
Foolihapon suosituksen raskauden ajalle tunsi suurin osa (81 %) vastaajista. D-vitamiinilisän suosituksesta tiesi vain noin 60 prosenttia vastaajista Suomessa, Puolassa ja Iso-Britanniassa, ja lisäksi Italiassa kolmasosa luuli D-vitamiinia suositeltavan ravintolisänä raskausaikana.
– Vaikka kaikissa maissa suurin osa raskaana olevista naisista koki olevansa tietoinen ravintolisäsuosituksista, eivät ravintolisäsuositukset aina toteutuneet käytännössä. Niiden ravintoaineiden saanti, joille on annettu käyttösuositus, oli pääosin riittävää, mutta huomattavalla osalla naisista jopa liian runsasta, kertoo apulaisprofessori Kirsi Laitinen, joka johtaa tutkimuksen toteuttanutta Varhainen ravitsemus ja terveys -tutkimusryhmää Turun yliopistossa.
Kyselytutkimuksen aineisto kerättiin sähköisellä lomakkeella. Aineisto sisältää vastaajien lähettämiä kuvia käyttämistään ravintolisistä sekä tarkat tiedot niiden annoksesta ja käyttöuseudesta. Vitamiinien ja kivennäisaineiden päivittäinen saanti ravintolisistä laskettiin raportoidun ravintolisien käytön perusteella.
Tulokset osoittavat, että ravintolisien käytön selvittäminen on tärkeää neuvolassa, jotta ravintolisien liialliseen käyttöön voidaan tarvittaessa puuttua. Tulokset mahdollistavat myös ravitsemusohjauksen kehittämisen siten, että se tukee ravintolisien suositustenmukaista käyttöä raskauden aikana.
Tutkimus on julkaistu Nutrients-lehdessä: https://doi.org/10.3390/nu14142909
Tiedotetta korjattu 6.10.2022 klo 15.23: Virheellinen virke ”Aiemmin synnyttäneet sekä tupakoimattomat naiset käyttivät ravintolisiä todennäköisemmin kuin ensisynnyttäjät ja ennen raskautta säännöllisesti tupakoineet naiset” korjattu muotoon ”Ensisynnyttäjät sekä tupakoimattomat naiset käyttivät ravintolisiä todennäköisemmin kuin aiemmin synnyttäneet ja ennen raskautta säännöllisesti tupakoineet naiset.”
