Suurimmalla osalla naisista on riittämätön jodistatus raskausaikana ja sen jälkeen, selviää tuoreesta Turun yliopiston ja Turun yliopistollisen keskussairaalan tutkimuksesta.
Jodin tarve kasvaa raskausaikana, sillä keho tarvitsee sitä tuottaakseen kilpirauhashormoneja, jotka puolestaan ovat tärkeitä sikiön hermostolliselle kehitykselle.
Turun seudulla tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin 238 naisen jodin saantia ravinnosta ja ravintolisistä raskausaikana sekä kolme kuukautta raskauden jälkeen. Lisäksi naisten ja heidän lastensa virtsan jodipitoisuudet mitattiin. Virtsan jodipitoisuus kuvastaa elimistön jodistatusta ja matalat pitoisuudet viittaavat jodin puutokseen.
– Tutkimustuloksemme virtsan jodimäärityksistä osoittavat, että kahdella kolmasosalla naisista oli riittämätön jodistatus alku- ja loppuraskaudessa sekä kolme kuukautta synnytyksen jälkeen, jolloin suurin osa äideistä imetti vauvojaan. Lisäksi jopa kolmasosalla lapsista oli riittämätön jodistatus kolmen kuukauden iässä, kertoo apulaisprofessori Kirsi Laitinen, joka johtaa tutkimuksen toteuttanutta Varhainen ravitsemus ja terveys -tutkimusryhmää Turun yliopistossa.
Naisilla, joilla oli heikompi jodistatus, oli myös pienempi jodin saanti sekä ravinnosta että ravintolisistä. Jodin saanti ravinnosta ja ravintolisistä olivat lievästi yhteydessä virtsan jodipitoisuuksiin.
– Havaitsimme, että virtsan jodipitoisuudet olivat suurempia niillä lapsilla, joiden äidit käyttivät jodia sisältävää ravintolisää raskauden jälkeen kuin niillä, joiden äidit eivät käyttäneet ravintolisää, Laitinen sanoo.
Ensimmäinen suomalainen tutkimus raskaana olevien naisten ja heidän lastensa jodin saannista
Suomessa jodia on lisätty ruokasuolaan 50-luvulta lähtien, sillä suomalaisten jodin saanti on ollut niukkaa. Lisäksi vuonna 2015 Valtion ravitsemusneuvottelukunta antoi suosituksen jodioidun suolan käytöstä elintarviketeollisuudessa ja joukkoruokailussa.
Aiemmat tutkimustulokset viittaavat siihen, että aikuisväestön jodistatus on parantunut Suomessa.
– Tutkimuksemme perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että nämä keinot eivät ole olleet riittäviä lisäämään jodin saantia raskaana olevilla tai imettävillä naisilla ja pikkulapsilla. Tutkimus on ensimmäinen suomalainen tutkimus raskaana olevien naisten ja heidän lastensa jodistatuksesta, Laitinen kertoo.
Lisätutkimuksia tarvitaan suuremmalla määrällä naisia ja lapsia, jotta tutkimuksen tulokset voidaan vahvistaa. Jo tässä vaiheessa on hyvä pohtia mahdollisia toimenpiteitä jodin saannin lisäämiseksi ja jodistatuksen parantamiseksi näissä kaikista haavoittuvimmissa ryhmissä. Tällä hetkellä raskaus- ja imetysaikana suositellaan jodia (150 μg) ravintolisänä, jos saanti ruuasta on vähäistä.
Tutkimustulokset on julkaistu European Journal of Nutrition -lehdessä: https://doi.org/10.1007/s00394-022-02852-9
