Asiasana: saaristomeri

Apolloperhosen määrä on pudonnut Saaristomerellä 2000-luvun alusta 2020- luvulle tultaessa alle puoleen. Raju lasku on hälyttävä uhanalaisen lajin kohdalla: Saaristomeren kansallispuisto on ollut apolloperhosen vahvinta aluetta Suomessa. Turun yliopiston ja Metsähallituksen yhteisen tutkimuksen tulokset on otettu heti käyttöön. Metsähallitus on käynnistänyt löydettyjen esiintymien lähisaarilla apollotoukkien ja -perhosten elinympäristöjen kunnostustyöt.

Tutkijat keräävät tänä kesänä tietoa ihmisten tavoista liikkua saaristossa ja heidän arvostamistaan paikoista Saaristomeren alueella. Turun yliopisto toteuttaa kyselyn yhteistyössä Saaristomeren biosfäärialueen ja Metsähallituksen kanssa.

Merihavaintosarjat kertovat ilmaston lämpenemisestä viimeisten kymmenien vuosien aikana myös Saaristomerellä. Talvet ovat olleet 1980-luvulta lähtien aiempaa sateisempia ja leudompia. Seurauksena on esimerkiksi meriveden suolapitoisuuden lasku sekä meriveden lämpeneminen, kertoo apulaisprofessori Jari Hänninen. Kirjoitus on julkaistu alun perin MustRead Akatemiassa. 

Metsähallituksen koordinoimassa ja EU:n rahoittamassa Rannikko-LIFE-hankkeessa kunnostetaan merkittäviä rannikon ja saariston elinympäristöverkostoja, joissa elää paljon uhanalaisia eliölajeja. Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön ja Åbo Akademin tutkijat selvittivät hankkeessa Saaristomeren harjusaarten ja perinneympäristöjen hyönteis- ja hämähäkkilajistojen monimuotoisuutta. Kenttätöiden aikana tutkijat löysivät saarilta esimerkiksi 11 hyönteislajia, joita ei ole aiemmin löydetty Suomesta.

Merellinen Turku on nyt ainutlaatuisella tavalla esillä Forum Marinumin näyttelyssä 40 000+. Näyttely tuo digitaalisia sovelluksia hyödyntäen vierailijan meren äärelle tutustumaan saariston elämään.

Naantalissa 16.6.2021 järjestetty Saaristomeren huippukokous juhlisti maan hallituksen keväällä tekemää päätöstä perustaa Saaristomeri-ohjelma. Huippukokouksen järjesti Operaatio Ainutlaatuinen Saaristomeri.

Turun yliopistossa väittelevä Kirsi Sonck-Rautio tarkastelee kansatieteen alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessaan Saaristomeren pienimuotoisen rannikkokalastuksen nykytilaa, haasteita ja mahdollisuuksia sopeutua tulevaisuuteen kalastajien näkökulmasta. Tutkimuksen mukaan kalastajien kattavaa ympäristötietoa pitäisi kuunnella nykyistä herkemmällä korvalla.

Moni veneilijä tyhjentää edelleen käymäläjätteensä satunnaisesti suoraan mereen. Syy ei kuitenkaan ole veneilijöiden välinpitämättömyydessä, vaan imutyhjennyspaikkojen puutteessa, väärässä sijainnissa, huonossa kunnossa tai puutteellisissa käyttöohjeissa. BATSECO-BOAT-projektissa on selvitetty veneilijöiden tarpeita ja parannetaan imutyhjennyspalveluita koko keskisen Itämeren alueella.

Silakkakannan kasvu sekä meriveden makeutuminen ja lämpeneminen ovat yhteydessä Saaristomerellä kutevan silakan rasvapitoisuuden laskuun, osoittaa Katja Mäkinen tuoreessa väitöstutkimuksessaan. Lisäksi tutkimuksessa kävi ilmi, että ilmastonmuutos on vähentänyt mereisten eläinplanktonlajien määrää Saaristomerellä ja aikaistanut planktonin vuodenaikaista esiintymistä.

Tänä kesänä matkailijoilla on mahdollisuus valita vesistöystävällinen Annos puhtaampaa Saaristomerta -ruoka-annos, jonka ideana on helpottaa matkailijoita ympäristöystävällisten valintojen teossa.