Metsähallituksen koordinoimassa ja EU:n rahoittamassa Rannikko-LIFE-hankkeessa kunnostetaan merkittäviä rannikon ja saariston elinympäristöverkostoja, joissa elää paljon uhanalaisia eliölajeja. Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön ja Åbo Akademin tutkijat selvittivät hankkeessa Saaristomeren harjusaarten ja perinneympäristöjen hyönteis- ja hämähäkkilajistojen monimuotoisuutta. Kenttätöiden aikana tutkijat löysivät saarilta esimerkiksi 11 hyönteislajia, joita ei ole aiemmin löydetty Suomesta. Lisäksi tutkijat löysivät uhanalaisia lajeja, jotka sinnittelevät edelleen saarilla, vaikka niiden elinympäristöt ovat uhattuina.
Suomen luonnon monimuotoisuus on rikkaimmillaan Saaristomeren rannikolla ja saaristossa. Laaja saaristo ja pitkä rantaviiva ylläpitävät lajirikkaita luontotyyppejä, joita muovaavat äärevät olosuhteet ja meren liikkeet. Kymmenien tuhansien saarten, luotojen ja karien muodostamassa saaristossa on etenkin avoimia ja puoliavoimia elinympäristöjä, joista merkittävimpiä ovat perinneympäristöt, kalkkikalliot ja harjusaaret. Näissä ympäristöissä elää poikkeuksellisen suuri määrä uhanalaisia lajeja, jotka ovat vaarassa hävitä.
Rannikko-LIFE-hankkeen luonnonhoidon tavoitteena on elinympäristöverkostojen vahvistaminen etenkin harjusaarilla ja perinneympäristöissä. Harjusaaret ovat syntyneet jääkauden tuloksena ja niiden avoimia alueita muuttavat vieraslajit, rehevöittävä laskeuma ja rehevöitynyt meri, sekä perinteisten maankäyttömuotojen päättyminen. Mantereen harjuympäristöissä merkittävimpiä uhkia ovat lisäksi metsätalous ja metsäpalojen torjunta.
– Saaristomeren hyönteis- ja hämähäkkilajisto tunnetaan edelleen heikosti ja sen muutos vuosikymmenien aikana sitäkin heikommin. Samanaikaisesti Saaristomeren alue muuttuu nopeasti, kun esimerkiksi avointen elinympäristöjen umpeenkasvu ja vieraslajit haastavat alueen alkuperäistä lajistoa. Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön tutkijat selvittivät saariston hyönteis- ja hämähäkkilajistojen monimuotoisuutta ensimmäisen kerran laajemmin 1990-luvun lopussa. Rannikko-LIFE-hankkeessa palasimme samoille saarille. Tavoitteena oli selvittää, miten alueen hyönteis- ja hämähäkkilajistot ovat muuttuneet viimeisten vuosikymmenten aikana, biodiversiteettitutkimuksen professori Ilari E. Sääksjärvi kertoo.
Tutkijat löysivät saarilta lukuisia uhanalaisia hyönteislajeja
Rannikko-LIFE-hankkeessa selvitettiin saarten niveljalkaislajistojen monimuotoisuutta vuosien 2019 ja 2020 aikana. Saarille tehtiin lukuisia kenttämatkoja, joiden aikana saarten lajistoa havainnoitiin ja niille asennettiin erilaisia hyönteispyydyksiä. Hankkeen aikana kerättiin mittava tutkimusaineisto, joka tunnistettiin lajilleen vuoden 2021 aikana. Näytteistä tutkittiin harjusaarten ja perinneympäristöjen hämähäkit, kaksisiipiset, kaskaat, kovakuoriaiset, luteet, perhoset ja verkkosiipiset.
– Löysimme kenttätutkimusten aikana saarilta lukuisia uhanalaisia ja harvinaisia hyönteis- ja hämähäkkilajeja. Näiden joukossa oli esimerkiksi 11 hyönteislajia, joita ei ole aiemmin löydetty Suomesta. Lisäksi löysimme paljon uhanalaisia lajeja, jotka sinnittelevät edelleen saarilla, vaikka niiden elinympäristöjä uhkaavat umpeenkasvu ja esimerkiksi vieraslaji kurtturuusu. Esimerkkejä löytämistämme uhanalaisista lajeista ovat erittäin uhanalaiset hietikkolude, nunnakirjokoisa ja ajuruoholude. Olemme parhaillaan valmistelemassa tutkimusartikkeleita, joiden tavoitteena on raportoida nämä lajit ja pohtia lajistossa viimeisen kahden vuosikymmenen aikana tapahtuneita muutoksia, erikoistutkija Kari Kaunisto Turun yliopiston biodiversiteettiyksiköstä kertoo.
Saaristomerellä poikkeuksellisen paljon harvinaista lajistoa - elinympäristöjen hoidolla voidaan varmistaa monien lajien tulevaisuus
Saaristomeren luonnon monimuotoisuus on tärkeää tuntea hyvin, jotta alueella esiintyvien uhanalaisten lajien ja luontotyyppien tulevaisuus voidaan varmistaa. Monien uhanalaisten lajien löytyminen hankkeen aikana antaa toivoa siitä, että luonnonhoito kannattaa. Saaristomeren uhanalaisten elinympäristöjen hoidon kautta on edelleen mahdollista varmistaa monien lajien tulevaisuus alueella.
– Saaristomeren poikkeuksellisen laajalle ja kansainvälisesti merkittävälle saaristoalueelle ei löydy vertaista. Vahva panostaminen Saaristomeren avointen luontotyyppien elinympäristöverkostojen hoitoon on järkevää, sillä siellä uhanalaista ja harvinaista lajistoa on poikkeuksellisen paljon. Hyvin suunniteltu harjusaarten hoito hyödyttää hyönteisten ohella myös esimerkiksi hiekkasaarten linnustoa sekä rantojen ja niittyjen kasvilajeja ja tämän työn perustana on hyvin tutkittu lajistotieto, kertoo Metsähallituksen suojelubiologi Maija Mussaari.
Rannikko-LIFE-hankkeen aikana kerätty hyönteis- ja hämähäkkiaineisto talletetaan Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön tutkimuskokoelmaan, joten näytteet ovat tutkijoiden saavutettavissa myös tulevaisuudessa. Kenttätöistä vastasivat museomestari Anssi Teräs Åbo Akademista sekä museomestari Veikko Rinne ja konservaattori Ari Karhilahti Turun yliopiston biodiversiteettiyksiköstä
– Suunnittelemme paraikaa hyönteisiin keskittyvien seurantatutkimusten käynnistämistä Saaristomeren alueella. Hyönteiskantojen muutokset esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja luontokadon seurauksena tunnetaan edelleen heikosti, koska tutkijoilla ei ole käytössä tarpeeksi pitkällä aikavälillä kerättyjä seuranta-aineistoja. Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Metsähallituksen Saaristomerellä sijaitsevat tutkimusasemat ja tukikohdat tarjoavat hyvän mahdollisuuden seurantatutkimusten kehittämistä varten, Kaunisto, Mussaari ja Sääksjärvi kertovat.
Luonnonhoitoa koskevat lisätiedot: Suojelubiologi Maija Mussaari, metsähallitus, maija.mussaari@metsa.fi, 040 556 7794
