Käymäläjätteen imutyhjennysverkosto vaatii kehittämistä Itämerellä – veneilijät kaipaavat kestäviä ratkaisuja
Moni veneilijä tyhjentää edelleen käymäläjätteensä satunnaisesti suoraan mereen. Syy ei kuitenkaan ole veneilijöiden välinpitämättömyydessä, vaan imutyhjennyspaikkojen puutteessa, väärässä sijainnissa, huonossa kunnossa tai puutteellisissa käyttöohjeissa. BATSECO-BOAT-projektissa on selvitetty veneilijöiden tarpeita ja parannetaan imutyhjennyspalveluita koko keskisen Itämeren alueella.
Imutyhjennyslaitteet ja niiden muodostama verkosto on tärkeää päivittää vastaamaan veneilijöiden lisääntyviä tarpeita, jotta he voisivat toimia oikein ja suojella luontoa.
– Koska rehevöityminen saattaa vaikuttaa hyvinkin paikallisella tasolla, päästöt pitää minimoida siellä missä voidaan. Tärkeässä roolissa imutyhjennysmahdollisuuksien parantamisessa ovat laitteiden omistajat ja huoltajat eli kunnat ja satamanpitäjät, kertoo projektitutkija Veijo Pönni Turun yliopiston Brahea-keskuksesta.
BATSECO-BOAT-projektin puitteissa on selvitetty kyselytutkimuksella sekä satamanpitäjien että veneilijöiden näkemyksiä imutyhjennysverkoston toimivuudesta. Tavoitteena oli löytää ongelmakohtia, joita voitaisiin parantaa.
– Esimerkiksi imutyhjennyslaitteiden käyttöohjeet ovat usein haaste, sillä ne ovat monissa paikoissa puutteelliset eikä niitä ole saatavilla usealla kielellä. Ratkaisuna hankkeessa tuotetaan kuvalliset käyttöohjeet muutamalle eri laitetyypille, ja ne tulevat olemaan vapaasti hyödynnettävissä. Lisäksi toinen helposti toteutettava ratkaisu satamanpitäjille on hankkia muutamia ylimääräisiä varaosia laitteisiin, kuten ylimääräinen pumppu ja suutinosa, jolloin vikatilanteessa huolto nopeutuu eikä tyhjennysasema ole kovin kauaa pois käytöstä, Pönni sanoo.
BATSECO-BOAT-projektissa toteutetussa kartoituksessa määriteltiin myös suosituimpia veneilyreittejä ja niiden perusteella paikkoja, joihin tulisi sijoittaa uusia imutyhjennysasemia. Uusien imutyhjennyslaitteiden hankinta keskisen Itämeren alueelle kuuluukin olennaisesti BATSECO-BOAT hankkeen tuloksiin.
Laki käymäläjätteiden imutyhjennyksestä vaihtelee maittain
Kolmevuotisessa BATSECO-BOAT-projektissa ovat mukana Suomi, Ruotsi ja Viro. Kaikissa maissa lainsäädännöt veneilijöiden käymäläjätteiden imutyhjennykselle eroavat toisistaan.
– Suomessa käymäläjätteiden päästäminen veteen kiellettiin vuonna 2005, ja satamanpitäjällä on velvollisuus järjestää tyhjennyspaikka silloin, kun venepaikkoja on yli 50. Ruotsissa kielto tuli voimaan vuonna 2015 ja tyhjennysmahdollisuus tulee järjestää ”silloin kun sille on tarvetta”. Virossa tällaista lainsäädäntöä ei vielä ole, Pönni kertoo.
Vaikka käymäläjätteen päästäminen vesistöihin kiellettiin Suomessa jo vuonna 2005, Turun yliopiston Brahea-keskuksen ja Pidä Saaristo Siistinä ry:n vuonna 2016 toteuttaman tutkimuksen mukaan melkein 50 prosenttia veneilijöistä tyhjensi käymäläjätteensä vähintään satunnaisesti suoraan mereen. Syyksi mainittiin useimmiten tyhjennyspaikkojen puutteellinen määrä tai laitteiden huono käytettävyys.
BATSECO-BOAT-projektia johtaa Turun yliopiston Brahea-keskus ja hankkeen kumppanit ovat Suomessa Pidä Saaristo Siistinä ry, Ruotsissa Ecoloop AB, Campus Roslagen sekä Norrtäljen kunta ja Virossa Hoia Eesti Merd (Keep the Estonian Sea Tidy) sekä Viimsin kunta. Hankkeen rahoittaa EU:n aluekehitysrahaston Central Baltic Interreg -rahoitusohjelma, ja sen kokonaisbudjetti on 1,48 miljoonaa euroa.
Lisätietoa:
Projektitutkija Veijo Pönni
p. 050 542 6747, veijo.ponni@utu.fi
