Turunmaan ja Rymättylän saaristossa on tartuttu maatalousmuoviroskaongelmaan Turun yliopiston Brahea-keskuksen ja Satafoodin yhteisessä Älymuovi-projektissa. Projekti järjesti lokakuussa yhteistyössä MTK-Varsinais-Suomen, Paraisten ja Naantalin kaupunkien sekä Nauvon Rotaryklubin kanssa keräyskampanjan, jossa maatalousmuovia kerättiin saariston tiloilta.
Kampanjassa kerätty muovi on toimitettu eteenpäin polttokelpoisena jätteenä. Maatalousyrittäjille muovinkeräyskampanja oli erittäin tervetullut. Keräys oli käynnissä kolme viikkoa ja sinä aikana muovia kerättiin lounaisesta saaristosta noin 540 kuutiometriä, mikä painoltaan vastaa noin 90 tonnia.
– Keräyksen järjestäneen Älymuovi-hankkeen tavoitteena on kehittää tila- ja toimialakohtaisia maatalousmuovien lajittelu-, varastointi- ja kierrätysratkaisuja maatiloille, joiden avulla maatalousmuovijätteen kierrätysastetta saataisiin nostettua nykyisestä, kertoo projektiasiantuntija Veijo Pönni Turun yliopiston Brahea-keskuksesta.
– Saaristossa muoviroska on iso ongelma Saaristomeren herkän meri- ja rannikkoympäristön kannalta. Ympäristöön ja mereen joutuessaan muovit pilkkoutuvat vähitellen mikromuoveiksi, joilla on haitallisia vaikutuksia niin ihmisten kuin eliöiden terveydelle. Suuremmat muovinpalat voivat kulkeutua pitkiä matkoja tuulen ja veden virtausten mukana. Vesistöissä muovi voi tukahduttaa ja tappaa eliöitä, koska eläimet voivat erehdyksessä niellä muovinpalasia tai ne voivat sotkeutua muovisiin verkkoihin tai naruihin, taustoittaa Naantalin ympäristöpäällikkö Saija Kajala.
– Maatalouden kasvava muovijätemäärä on herättänyt huolta ympäristön roskaantumisen ja mikromuoviongelman vuoksi. Saariston asukkaat ja kuntien ympäristöviranomaiset ovat huolissaan maa- ja puutarhatilojen suurten muovimäärien aiheuttamasta roskaantumisesta, muovien laittomasta hävittämisestä ja hajoavien muovien päätymisestä maaperään ja vesistöihin, josta niitä on hankalaa ja kallista poistaa, kertoo projektipäällikkö Johanna Yliskylä-Peuralahti Turun yliopiston Brahea-keskuksesta.
Yritystoiminnassa syntyvän jätteen toimittaminen asianmukaisiin vastaanotto- ja käsittelyterminaaleihin on yrittäjän itsensä vastuulla.
– Maatalous- ja puutarhayrityksiin kohdistuu kasvavia paineita yhteiskunnan taholta toimittaa käytetyt muovit asianmukaisesti käsiteltäviksi, mutta maatalousmuovien vastaanottopaikkoja on vähän ja muovien kuljetuskustannukset ovat korkeat etenkin saaristossa lauttayhteyksien vuoksi. Maataloudessa, etenkin juures- ja puutarhatuotannossa käytetään monen tyyppistä muovia. Moni maatalousyrittäjä ei tiedä, miten eri tyyppiset muovijätteet tulisi lajitella ja varastoida, minne niitä voi toimittaa ja missä mitäkin muovijätettä ylipäätään otetaan vastaan. Käytetty muovi on usein kosketuksissa maahan eikä likaantuneena sovellu kierrätettäväksi, kertoo aluepäällikkö Terhi Löfstedt MTK-Varsinais-Suomesta.
– Maa- ja puutarhatalouden sekä rakentamisen muoveista valtaosa päätyy tällä hetkellä polttokelpoisena sekajätteenä hyödynnettäväksi energian tuotannossa, koska niille ei ole olemassa kierrätysjärjestelmää. Yleisen kustannusten nousun vuoksi polttokelpoisen jätteen nouto- ja vastaanottokustannukset ovat korkeat. Lisäksi maatila- ja puutarhayritysten taloudellinen tilanne on heikentynyt energian ja tuotantopanosten voimakkaan hinnannousun vuoksi, mikä haittaa merkittävällä tavalla jätteistä ja ympäristöstä huolehtimista, Yliskylä-Peuralahti toteaa.
Älymuovi-projekti on Satafoodin ja Turun yliopiston Brahea-keskuksen yhteinen ja se toimii Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueilla 10/2020-8/2023. Projektia rahoittavat Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset vuosien 2014-2020 Maaseutuohjelman varoista. Osarahoittajina ovat lisäksi Niemi-säätiö, Keskitien säätiö ja Clean Plastic Finland Oy. Nyt järjestettyä keräyskampanjaa ovat olleet rahoittamassa Älymuovi-projektin lisäksi Naantalin ja Paraisten kaupungit, Nauvon rotaryklubi ja Houtskarin säästöpankkisäätiö.
Kuva: Veijo Pönni. Kuvassa kuormataan polttoon menevää likaista maatalousmuovia kuorma-auton kyytiin.
