Asiasana: Turun kliininen tohtoriohjelma (TKT)

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Peräsuolisyövän leikkaushoidon laadulla on suuri merkitys potilaalle (Väitös: LL Anu Carpelan, 29.1.2021, kirurgia)

Peräsuolisyövän ennuste on parantunut 2000-luvun aikana merkittävästi. LL Anu Carpelan selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, miten peräsuolisyövän hoito ja ennuste ovat viime aikoina muuttuneet. Hoitotuloksia ovat parantaneet taudin tarkempi diagnostiikka, hoidon keskittäminen ja sädehoidon kehittyminen, mutta myös entistä laadukkaampi kirurgia.

Alaraajoja tukkivan valtimotaudin hoito on monipuolistunut – amputaatiot ovat vähentyneet 2000-luvulla merkittävästi (Väitös: LL Veikko Nikulainen, 15.1.2021, kirurgia)

Maailmanlaajuisesti yli 200 miljoonaa ihmistä kärsii alaraajojen tukkivasta valtimotaudista, ja määrä on nousussa väestön ikääntymisen myötä. LL Veikko Nikulainen kartoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, miten tätä pahimmillaan alaraajan amputaatioon johtavaa tautia hoidetaan Suomessa 2000-luvulla.

Lievät aivovammat voidaan tunnistaa verestä mitattavien merkkiaineiden avulla (Väitös: MD Iftakher Hossain, 18.12.2020, neurologia)

Aivovamman vaikeusaste on perinteisesti määritelty tajunnan tason perusteella, mutta lievemmät vammat vähitellen kehittyvine vaurioineen ovat pysyneet diagnostisena ongelmana. MD Iftakher Hossain osoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, että verestä mitattavilla merkkiaineilla voidaan tunnistaa myös lievemmät vammat.

Sepelvaltimoiden yhdistelmäkuvantaminen ohjaa rintakipupotilaan tehokkaasti oikeaan hoitoon (Väitös: LL Iida Stenström, 18.12.2020, kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede)

Sepelvaltimoiden tietokonetomografian (TT) ja positroniemissiotomografian (PET) yhdistelmä vaikuttaa rintakipupotilaan jatkotutkimuksiin. LL Iida Stenströmin Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoitti, että yhdistelmäkuvantamisen tuottama tieto ohjaa tehokkaasti jatkotutkimuksia, kuten kajoavan sepelvaltimoiden varjoainekuvauksen käyttöä.

Äidin raskaudenaikainen stressi vaikuttaa eri tavoin vastasyntyneiden tyttöjen ja poikien aivoihin (Väitös: LL Satu Lehtola, 11.12.2020, psykiatria)

Äidin voimakas psyykkinen stressi keskiraskaudessa on yhteydessä poikavauvojen pienempiin mantelitumakkeisiin ja tyttövauvojen suurempaan vasemman mantelitumakkeen kokoon, toteaa LL Satu Lehtola Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan. Magneettikuvantamista hyödyntämällä tehdyn tutkimuksen perusteella sukupuoli näyttäisi säätelevän äidin raskaudenaikaisen stressin eri tyyppien yhteyttä vastasyntyneen aivoihin. 

Ravitsemustekijät ja ylipainon määrä vaikuttavat vakavasti ylipainoisten lasten ja nuorten kardiometabolisten sairauksien riskiin (Väitös: MD Christoph Saner, 20.11.2020, sisätautioppi)

MD Christoph Saner tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan ylipainoon vaikuttavia tekijöitä ja ylipainon haitallisia terveysvaikutuksia vaikeasti ylipainoisten australialaisten lasten ja nuorten kohortissa. Tutkimuksen perusteella proteiinien osuus ruokavaliossa olisi käänteisesti yhteydessä kokonaisenergian saantiin. Murrosikäisillä pojilla ylipainon vaikeusaste taas oli yhteydessä veren metabolomisiin profiileihin, jotka liittyvät sydän- ja verisuonitautien ennusteeseen aikuisiässä.

CPAP-laitehoito lievittää hyvin uniapnean oireita, mutta ei johda pysyvämpiin elintapamuutoksiin (Väitös: LL Miia Aro, 20.11.2020, keuhkosairausoppi ja kliininen allergologia)

Unenaikaista hengityshäiriötä hoidetaan yleensä ylipainehengityslaitteella eli CPAP-laitteella. Hoidon on ajateltu edistävän myös terveellisempien elintapojen omaksumista pirstaleisen unen ja yönaikaisen hapenpuutteen väistyttyä. LL Miia Aro totesi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, että vaikka uniapnean ja muiden unenaikaisten hengityshäiriöiden oireet lievittyvät hoidolla selvästi, ei potilaiden elintavoissa tai naisten kohdalla lääkkeiden käytössä nähdä eroa pitkäaikaisenkaan CPAP-käytön jälkeen.

Lapsuuden sosioekonominen asema ennustaa aikuisiän kardiometabolista terveyttä (Väitös: LL Elina Puolakka, 30.10.2020, sisätautioppi)

Korkeampi lapsuuden sosioekonominen asema on yhteydessä joustavampiin valtimoihin sekä sydämen vasemman kammion pienempään massaan ja sen parempaan diastoliseen toimintaan aikuisiässä, todetaan Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. LL Elina Puolakan tutkimus osoittaa, että korkeampi sosioekonominen asema lapsuudessa on yhteydessä myös matalampaan metabolisen oireyhtymän riskiin ja terveellisempiin elintapoihin aikuisuudessa. 

Tutkimus suosittaa luuston kunnon seulontaa naisille ennen lonkan sementitöntä tekonivelleikkausta (Väitös: MSc Sanaz Nazari Farsani, 23.10.2020, ortopedia ja traumatologia)

Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa tarkasteltiin lonkan sementittömän tekonivelen kiinnittymistä naispotilaiden luustoon. Tutkimustulokset vahvistavat, että biologisesti kiinnittyvä lonkan tekonivelen varsiosa vaatii hyvää luuainesta. Tutkimuksessa suositellaan luuston kunnon seulontaa kaikille vaihdevuodet ohittaneille naisille, joille suunnitellaan sementitöntä lonkan tekonivelleikkausta.

Psykoottinen masennus on vakava pitkäaikaissairaus (Väitös: LL Miika Nietola, 16.10.2020, psykiatria)

Psykoottiseen masennukseen liittyy toistuvia sairaalahoitoja ja merkittävää työkyvyttömyyttä. Alkoholin käytön häiriöt ja persoonallisuushäiriöt ovat psykoottisessa masennuksessa yleisiä rinnakkaishäiriöitä. LL Miika Nietolan Turun yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen mukaan ennuste psykoottisessa masennuksessa on vastaava kuin psykoottisessa kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä, minkä vuoksi häiriön hoito vaatii pitkäjänteisyyttä.