Sepelvaltimoiden yhdistelmäkuvantaminen ohjaa rintakipupotilaan tehokkaasti oikeaan hoitoon (Väitös: LL Iida Stenström, 18.12.2020, kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede)

Sydän- ja verisuonisairaudet ovat edelleen Suomen yleisin yksittäinen kuolinsyy, vaikka sepelvaltimotaudin esiintyvyys on ollut laskusuunnassa viime vuosikymmenet. Sepelvaltimotauti voi ahtauttaa sydänlihakselle verta kuljettavia valtimoita, jolloin sydänlihaksen verenvirtaus voi heiketä. Tyypillinen oire on rasituksessa ilmaantuva rintakipu. Kuvantamistutkimuksia käytetään valikoiduilla potilailla ahtauttavan taudin toteamiseksi sekä sen vaikeusasteen ja hoidon tarpeen arvioimiseksi.

Katetrilla tehtävä sepelvaltimoiden varjoainekuvaus on kajoava tutkimus, johon liittyy pieni mutta merkittävä komplikaatioriski. Sepelvaltimotaudin toteamisessa suositaankin kajoamattomia kuvantamismenetelmiä, kuten sepelvaltimoiden TT-tutkimusta ja sydänlihaksen verenvirtauksen mittausta PET-tutkimuksella. Potilaille, joilla on todettu sepelvaltimotauti ja joille suunnitellaan ahtauman hoitoa pallolaajennuksella tai ohitusleikkauksella, on tarpeen suorittaa katetrilla tehtävä varjoainekuvaus. 

Väitöstutkimuksessaan Iida Stenström havaitsi, että sepelvaltimoiden TT-tutkimuksen ja sydänlihaksen PET-kuvauksen valikoivalla yhteiskäytöllä voidaan mahdollisesti vähentää katetrilla tehtävien varjoainekuvausten määrää.

– Sepelvaltimoiden TT-kuvauksen ja PET-kuvauksen yhdistelmä mahdollistaa sekä sepelvaltimoiden rakenteen että toiminnan tutkimisen, mikä on uutta sepelvaltimotaudin diagnostiikassa. Yhdistelmän käytön vaikutusta erityisesti potilaan jatkotutkimuksiin ei ole kuitenkaan aikaisemmin tutkittu, Stenström kertoo.

Yhdistelmäkuvaus tunnistaa ahtauttavan taudin luotettavasti

Sepelvaltimoiden TT-tutkimuksella voidaan sulkea pois ahtauttava sepelvaltimotauti suurella todennäköisyydellä. Toisaalta vain osa sepelvaltimoahtaumista aiheuttaa sydänlihaksen verenvirtauksen häiriön ja sydänlihaksen hapenpuutteen, mitä voidaan puolestaan arvioida sydämen verenvirtauksen PET-tutkimuksella. PET-TT-tutkimuksella voidaan lisäksi havaita muuten vaikeasti todennettava pienten sepelvaltimoiden toimintahäiriö, joka tutkimuksen perusteella on rintakipupotilailla kuitenkin harvinainen ilman samanaikaisesti esiintyvää sepelvaltimotautia.

– Ahtauttava sepelvaltimotauti voitiin poissulkea pelkän TT-tutkimuksen perusteella lähes kahdella kolmasosalla potilaista. Lopuille potilaista tehtiin sydämen verenvirtauksen PET-tutkimus, jonka perusteella vielä noin puolella potilaista voitiin sulkea pois merkittävä ahtauttava sepelvaltimotauti, Stenström mainitsee.

Jos ahtauttavaa tautia ei TT-tutkimuksessa tai PET-kuvauksessa löytynyt, vain hyvin harva, alle viisi prosenttia potilaista, päätyi seuraavan kuuden kuukauden aikana katetrilla tehtävään varjoainekuvaukseen. Sydänkohtauksen ja kuoleman riskin todettiin olevan tässä potilasryhmässä hyvin pieni. 

– Mikäli PET-tutkimuksessa todettiin merkittävä ahtauttava tauti, yli puolet potilaista päätyi katetritutkimukseen pääasiassa pallolaajennuksen tai ohitusleikkauksen harkitsemiseksi. Suurella osalla ahtauttavakin tauti voidaan kuitenkin hoitaa oireettomaksi lääkkein, Stenström muistuttaa. 

Tutkimuksessa arvioitiin myös haittatapahtumien, kuten sydäninfarktin ja kuoleman, riskiä. Potilailla, joilla ei todettu verenvirtaukseen vaikuttavaa ahtauttavaa sepelvaltimotautia, haittatapahtumien riski oli vain viidesosan verrattuna niihin potilaisiin, joilla ahtauma heikensi sydänlihaksen verenvirtausta.

***
LL Iida Stenström esittää väitöskirjansa ”Myocardial Blood Flow and Coronary Anatomy in Suspected Obstructive Coronary Artery Disease – A Hybrid Imaging Study” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 18.12.2020 klo 12. Väitöstä voi seurata etäyhteydellä.

Vastaväittäjänä toimii professori Juhani Junttila (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Antti Saraste (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede.

Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus

Väittelijän yhteystiedot: iidsou@utu.fi