Lievät aivovammat voidaan tunnistaa verestä mitattavien merkkiaineiden avulla (Väitös: MD Iftakher Hossain, 18.12.2020, neurologia)

Aivovammat ovat merkittävä maailmanlaajuinen terveysongelma yli 50 miljoonalla vuosittaisella uudella tapauksella. Akuuttien aivovammojen arviointiin on yleensä käytetty pään tietokonetomografiakuvausta, mutta se ei ole tarpeeksi herkkä toteamaan pistemäisiä verenvuotoja tai hermosolun viejähaarakkeiden epätarkkarajaisia vaurioita. Vaikka suurin osa lievän aivovamman saaneista toipuu hyvin, osalle jää pitkäaikaisia tai pysyviä invalidisoivia oireita, joista on käytetty nimeä aivotärähdyksen jälkeinen oireyhtymä. 

Kliinisesti käyttökelpoisia lievän aivovamman ennustemalleja ei ole toistaiseksi onnistuttu kehittämään, eikä aivovamman tarkkaan diagnostiikkaan ja arviointiin ole olemassa yhtään kuvantamismenetelmää tai muuta objektiivista testiä. Lisäksi kehittyneet kuvantamismenetelmät ovat kalliita, usein vaikeasti saatavissa ja niiden diagnostinen hyöty epäselvä.

– Muutamat aiemmat tutkimukset ovat selvittäneet hoitoontulovaiheessa otetuista verinäytteistä mitattavien merkkiaineiden kykyä ennustaa aivovamman vaikeusastetta. Jos tällaisia näytteitä voitaisiin akuutissa vaiheessa käyttää lievän aivovamman saaneiden potilaiden ennusteen arviointiin, se auttaisi huomattavasti lääkäreitä arvioimaan, ketkä tarvitsevat seurantaa, hoitoa, jatkoarviointeja tai kuntoutusta, Iftakher Hossain kertoo.

Hossain selvitti väitöstutkimuksessaan useiden merkkiaineiden kliinistä käyttökelpoisuutta lievän aivovamman tunnistamisessa. 

Tutkimus osoitti, että merkkiaineet GFAP ja UCH-L1 saattavat olla pitkäaikaisesti koholla verrokkeina olleilla ortopedisen vamman saaneilla potilailla, joilla ei ollut aivovammaa. Tutkimus osoitti myös, että sekä merkkiaine NF-L että GFAP voivat olla käyttökelpoisia lievän aivovamman tunnistamisessa, mutta tulokset pitää vielä varmistaa jatkotutkimuksissa. Merkkiaine NF-L osoittautui hyödylliseksi ennustettaessa täydellisen toipumisen todennäköisyyttä. Hossain osoitti myös, että hermosolun viejähaarakkeiden päätteistä vapautuvalla T-tau-proteiinilla on yhteys lievän aivovamman toipumistulokseen. 

– Tutkimus osoittaa, että aivovammojen arviointiin tarvitaan yhtenäistetyt mittausmenetelmät ja selkeästi määritetyt raja-arvot. Menetelmien tarkkuus pitää kuitenkin vielä selvittää tutkimalla myös ortopedisen vamman saaneita sekä laajalti muita potilaita, joilla on neurologisia tai muita sairauksia, Hossain muistuttaa. 

Hossainin tutkimustuloksia voidaan hyödyntää, kun pyritään kehittämään ennustemalleja, jotka koostuvat eri solulähteistä peräisin olevien merkkiaineiden yhdistelmistä. Tämä on tärkeää, koska lieväkin aivovamma on monimutkainen yhdistelmä erilaisia hermoaineenvaihdunnan muutoksia.

Hossainin väitöstutkimus oli osa EU:n rahoittamaa TBIcare-tutkimusta (Evidence based Diagnostic and Treatment Planning Solution for Traumatic Brain Injuries). Väitöstutkimus sai Integra EANS Research Grant Award 2018 -palkinnon parhaasta neurotraumahankkeesta EU:ssa. Yksi väitöskirjan artikkeleista sai Euroopan neurokirurgiyhdistysten AESCULAP-EANS Research Prize 2020 -palkinnon.

***

MD Iftakher Hossain esittää väitöskirjansa ”ACUTE BIOCHEMICAL DIAGNOSTICS OF MILD TRAUMATIC BRAIN INJURY - A CLINICAL STUDY” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 18.12.2020 klo 12.00. Väitöstä voi seurata etäyhteydellä. 

Vastaväittäjänä toimii professori Mark Wilson (Imperial College of London NHS Trust, Iso-Britannia) ja kustoksena professori Olli Tenovuo (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on neurologia.

Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus

Väittelijän yhteystiedot: ifthos@utu.fi, p. +358401308680