Asiasana: Turun kliininen tohtoriohjelma (TKT)

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Lonkan tekonivelten uusintaleikkausmäärissä on proteesikohtaisia eroja – komponenttivalinnalla voidaan vaikuttaa uusintaleikkausriskiin (Väitös: LL Matias Hemmilä, 28.5.2021, ortopedia ja traumatologia) 

Lonkan tekonivelleikkauksella voidaan helpottaa pitkälle edenneen nivelrikon oireita ja parantaa toimintakykyä. LL Matias Hemmilä kartoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan lonkan tekonivelen komponentteihin, erityisesti lonkkamaljan kuppikomponentteihin ja liukupintoihin, liittyviä uusintaleikkausmääriä.    

Tutkimuksesta uutta tietoa ääreishermosta, luukudoksesta ja luunsyöjäsoluista (Väitös: LL Maria Alanne, 28.5.2021, solubiologia ja anatomia)

Maria Alanne tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan vaikeasti kuvannettavia kohteita, kehittyvää ja aikuisen ääreishermoa, luukudosta sekä luunsyöjäsoluja osteoklasteja. Tutkimuksessaan Alanne yhdisti sekä tavanomaisia että uusia mikroskooppitekniikoita ja löysi kohteista aiemmin havaitsemattomia yksityiskohtia.

Varhaiskasvatus ei lisää merkittävästi pienten lasten stressiä – iltapäivän tunteihin kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota (Väitös: KM Katja Tervahartiala, 28.5.2021, psykiatria)

KM Katja Tervahartiala tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan lasten fysiologista stressinsäätelyä mittaamalla lasten vuorokausikortisolitasoja sekä kotihoidossa että varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksen perusteella iltapäivän tunnit saattavat olla lapsille jonkin verran kuormittavampia varhaiskasvatuksessa kuin kotona. Tulokset kuitenkin osoittavat, että suomalainen varhaiskasvatusympäristö ei lisää merkittävästi pienten lasten stressiä, eivätkä kortisolitasot juurikaan eroa kotipäivien ja päiväkotipäivien välillä. 

Ensihoitohelikoptereissa potilaskirjaukset tehdään haastavissa olosuhteissa (Väitös: LL Anssi Heino, 28.5.2021, anestesiologia, tehohoito, ensihoito ja kivunhoito)

Potilastietojärjestelmät ovat olennainen osa ensihoidossa tapahtuvaa potilaan hoitoa. LL Anssi Heino tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan potilastiedon keruuta suomalaisessa ensihoitohelikopteritoiminnassa ja siellä käytössä olevaa FinnHEMS-tietokantaa. Tutkimus paljasti puutteita ja kirjaajien välistä vaihtelua erityisesti peruselintoimintojen kirjausten sekä potilaiden pisteytys- ja luokittelutietojen osalta. Muilta osin kirjaamiskäytännöt olivat kohtalaisella tasolla.

Sote- alan työväkivaltaa on mahdollista hallita nykyistä paremmin (TtM Johanna Pulkkinen, 21.5.2021, työterveyshuolto)

Suuri osa työpaikalla sattuneista väkivalta- ja uhkatilanteista ei johda konkreettisiin turvallisuutta parantaviin toimenpiteisiin. Useita käytännön toimia olisi kuitenkin tehtävissä väkivallan uhan hallinnan parantamiseksi, toteaa TtM Johanna Pulkkinen, joka tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan väkivallan uhan hallintaa sote-alan työssä Suomessa.

Veren rasvahappokoostumus kertoo kardiometabolisten sairauksien riskistä (Väitös: FT Jari Kaikkonen, 26.2.2021, kansanterveystiede sekä kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede) 

Veren seerumin rasvahappokoostumus on yhteydessä kardiometabolisiin riskitekijöihin, käy ilmi FT Jari Kaikkosen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. Tutkimuksessa havaittiin, että tyydyttyneen ja kertatyydyttyneen rasvan prosenttiosuudet olivat suurempia henkilöillä, joilla oli kohonnut kardiometabolisten sairauksien riski. Vastaavasti monityydyttymättömän rasvan, omega-6-rasvan ja erityisesti linolihapon osuudet olivat näillä henkilöillä pienempiä.

Tietokonepohjainen menetelmä havaitsee Alzheimerin tautiin liittyvät aivojen tilavuusmuutokset varhain ja kattavasti (Väitös: LL Terhi Tuokkola, 19.2.2021, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede)

Magneettikuvien automaattisella tensoripohjaisella muotoanalyysillä voidaan havaita Alzheimerin taudille tyypillisiä tilavuusmuutoksia aikaisemmin kuin radiologien käyttämillä silmämääräisillä arviointimenetelmillä. LL Terhi Tuokkolan Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa tensoripohjainen muotoanalyysi pystyi havaitsemaan Alzheimerin tautiin liittyviä tilavuusmuutoksia myös syvällä aivokudoksessa. 

Lapsen käyttäytyminen ja tarkkavaisuus sekä äidin raskaudenaikainen stressi ovat yhteydessä varhaislapsuuden suolistomikrobistoon (Väitös: LL Anna-Katariina Aatsinki, 12.2.2021, psykiatria)

Eläintutkimuksissa on osoitettu, että suolistomikrobiston epätasapaino varhaislapsuudessa vaikuttaa aivojen ja käyttäytymisen kehitykseen. Lääkäri Anna-Katariina Aatsingin väitöstutkimuksen perusteella varhaislapsuuden suolistomikrobiston koostumus on yhteydessä myös ihmislasten myöhempään tarkkaavaisuuteen ja temperamenttiin. Turun yliopistossa tarkastettava väitöskirja vahvistaa myös, että äidin raskaudenaikainen pitkittynyt psyykkinen oireilu ja pitkäaikaiset hiusnäytteistä mitatut kortisolipitoisuudet ovat yhteydessä lapsen suolistomikrobiston koostumukseen.