Lapsuuden sosioekonominen asema ennustaa aikuisiän kardiometabolista terveyttä (Väitös: LL Elina Puolakka, 30.10.2020, sisätautioppi)

Sydän- ja verisuonisairaudet ja niille altistavat riskitekijät sekä metabolinen oireyhtymä ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöt kytkeytyvät vahvasti toisiinsa, ja niiden muodostamaa kokonaisuutta voidaan kutsua kardiometaboliseksi terveydeksi. 

Sydän- ja verisuonisairauksiin liittyvä kuolleisuus on laskenut Suomessa 1960-luvulta lähtien, mutta siitä huolimatta sydän- ja verisuonisairaudet ovat edelleen merkittävin kuolinsyy suomalaisessa väestössä. Myös sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen on ollut yksi suurista suomalaisen terveyspolitiikan tavoitteista jo useiden vuosikymmenien ajan. Tästä huolimatta sosioekonomiset erot kardiometabolisessa terveydessä ovat säilyneet tai jopa kasvaneet. 

– Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että valtimonkovettumataudin kehittyminen alkaa jo varhain lapsuudessa, ja lapsuudessa havaitut riskitekijät ennustavat sydän- ja verisuonisairauksien riskiä pitkälle aikuisuuteen. Väitöskirjani tavoitteena olikin tutkia, miten lapsuuden sosioekonominen asema, perheen tulojen avulla määritettynä, ennustaa aikuisiän kardiometabolista terveyttä, Puolakka kertoo.  

Lapsuuden sosioekonominen asema yhteydessä aikuisiän elintapoihin ja metabolisen oireyhtymän riskiin 

Elintavoilla on sekä kardiometabolista terveyttä edistäviä että heikentäviä vaikutuksia. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että elintavat selittävät sydän- ja verisuonisairauksien sosioekonomisesta gradientista merkittävän osan. 

– Tutkimukseni tulokset osoittavat, että korkeampi sosioekonominen asema lapsuudessa on yhteydessä terveellisempiin ruokavalio-, tupakointi- ja liikuntatottumuksiin aikuisuudessa, Puolakka kertoo. 

Puolakan tulosten mukaan korkeampi sosioekonominen asema lapsuudessa on myös yhteydessä matalampaan metabolisen oireyhtymän ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöiden riskiin aikuisiässä.  

– Metabolinen oireyhtymä on riskitekijöiden kasauma, joka aikaisempien tutkimusten mukaan moninkertaistaa tyypin 2 diabeteksen sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskin. Näin ollen löydökseni tukevat sosioekonomisen aseman merkitystä näiden sairauksien riskinarvioinnissa jo lapsuudesta alkaen, Puolakka toteaa. 

Sosioekonomiset erot näkyvät myös sydämen ja valtimoiden rakenteessa ja toiminnassa

Kardiometaboliset sairaudet kehittyvät pitkän ajan kuluessa ja saattavat olla pitkään oireettomia, mikä asettaa haasteita niiden ennaltaehkäisylle. Oireettomia muutoksia on mahdollista tunnistaa käyttämällä sydämen ja valtimoiden toimintaa ja rakennetta arvioivia kajoamattomia mittausmenetelmiä. Yksi kajoamattomasti mitattavissa oleva muutos on valtimoiden joustavuus, jonka on havaittu ennustavan valtimotapahtumien, kuten sydänkohtauksen ja aivohalvauksen, esiintymistä. 

Myös sydämen rakenteeseen ja toimintaan liittyvät mittarit, suurempi vasemman kammion massa ja sen heikompi diastolinen toiminta, ennustavat sydäntapahtumia ja -kuolleisuutta aikuisiässä.

Puolakan tutkimus osoittaa, että korkeampi sosioekonominen asema lapsuudessa ennustaa joustavampia valtimoita, pienempää sydämen vasemman kammion massaa ja vasemman kammion parempaa diastolista toimintaa aikuisiässä.  

– Väitöskirjani tulosten perusteella nämä yhteydet eivät täysin selity muiden lapsuudessa mitattujen kardiometabolisten riskitekijöiden tai tutkittavan oman, aikuisuudessa mitatun, sosioekonomisen aseman avulla. Toisaalta, aikuisiän kardiometaboliset riskitekijät, kuten korkea verenpaine, voivat olla tärkeitä välittäjiä havaituissa yhteyksissä, Puolakka kertoo.

Painopiste kardiometabolisen terveyden varhaiseen tukemiseen

Puolakan väitöstutkimus vahvistaa edelleen käsitystä siitä, että erot vanhempien sosioekonomisessa asemassa luovat jo lapsuudesta lähtien pohjaa kardiometabolisessa terveydessä ilmeneville väestöeroille aikuisiässä. Lisäksi löydökset korostavat lapsuuden alhaisen sosioekonomisen aseman roolia kadiometabolisen terveyden riskitekijänä, muiden perinteisten riskitekijöiden rinnalla.  

– Suomessa on ainutlaatuisen hieno neuvola- ja kouluterveydenhuoltojärjestelmä, jonka yksi tärkeä rooli on edistää lapsen sydänterveyttä jo äidin raskausajasta alkaen. Sosioekonomisen aseman huomioiminen ja sen kauaskantoisen riskitekijäroolin ymmärtäminen saattaa helpottaa perheen tuen tarpeen ja yksilöllisten voimavarojen arviointia. Nämä asiat taas toimivat lähtökohtina vaikuttavan elintapaohjauksen antamiselle, Puolakka pohtii.

Puolakan väitöskirjatutkimus on osa kansallista Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät (LASERI) -tutkimusta, jossa alun perin 3 596 tutkittavalta on kerätty tiedot lapsuus- ja aikuisiän riskitekijöistä. Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskuksen koordinoima monikeskustutkimus on jatkunut jo 40 vuoden ajan, ja se on yksi maailman pitkäkestoisimmista ja suurimmista tutkimushankkeista, joissa on selvitetty sydän- ja verisuonisairauksien syntyyn vaikuttavia tekijöitä lapsuudesta alkaen.

***

LL Elina Puolakka esittää väitöskirjansa ”Childhood socioeconomic status and cardiometabolic health in adulthood” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 30.10.2020 klo 12 (Turun yliopisto, Medisiina C, Osmo Järvi -luentosali, Kiinamyllynkatu 10, Turku). Tilaisuutta on mahdollista seurata etäyhteyden avulla. 

Vastaväittäjänä toimii tutkimusprofessori Seppo Koskinen (THL) ja kustoksena professori Markus Juonala (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on sisätautioppi.

Koronavirustilanteen vuoksi väitöstilaisuuden yleisömäärä paikan päällä on korkeintaan 50 henkilöä.

Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus

Väittelijän yhteystiedot: p. 0504354864, elanpu@utu.fi 

Väittelijän kuva 

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä UTUPubissa.