Peräsuolisyövän ennuste on parantunut 2000-luvun aikana merkittävästi. LL Anu Carpelan selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, miten peräsuolisyövän hoito ja ennuste ovat viime aikoina muuttuneet. Hoitotuloksia ovat parantaneet taudin tarkempi diagnostiikka, hoidon keskittäminen ja sädehoidon kehittyminen, mutta myös entistä laadukkaampi kirurgia.
Suolistosyöpä on suomalaisten toiseksi yleisin syöpä, ja joka kolmas suolistosyöpäkasvain sijaitsee peräsuolessa. Taudin ensisijainen hoito on leikkaus, jossa peräsuoli poistetaan osittain tai kokonaan. Paikallisesti edenneisiin kasvaimiin annetaan ennen leikkausta sädehoitoa, ja hoitoa täydennetään tarvittaessa solunsalpaajalääkityksellä.
Anu Carpelan totesi väitöstutkimuksessaan, että entistä harvempi kasvain jäi 2010-luvulle tultaessa kokonaan leikkaamatta, ja aiempaa useampi potilas oli elossa vielä viiden vuoden kuluttua leikkauksesta.
Peräsuolisyövän leikkaustekniikka on 2000-luvulla yhtenäistynyt keskittämisen ja koulutuksen myötä. Lisäksi uutena toimenpiteenä on otettu käyttöön laajennettu peräsuolen poistoleikkaus, jota käytetään peräaukon lähellä sijaitsevien, paikallisesti edenneiden syöpäkasvainten hoidossa.
Carpelanin väitöstutkimuksen perusteella uuden tekniikan käyttö ei pidentänyt potilaiden kokonaiselossaoloaikaa, mutta laajemmalla leikkauksella kasvain voi olla useammin poistettavissa ja taudin paikallisuusiutumia kehittyä vähemmän.
– Peräsuolisyövän paikallisuusiutumien riskiä lisäävät kasvaimen luonne ja erityisesti leikkaukseen liittyvät tekijät. Riski on erityisen suuri, jos suoli puhkeaa leikkauksessa tai kasvain ulottuu alle yhden millimetrin päähän leikkausrajapinnasta. Myös leikkauksessa tehdyn suolisauman paranemisongelmat lisäsivät tässä aineistossa paikallisuusiutuman riskiä, Carpelan kertoo.
Osana väitöstutkimustaan Carpelan suomensi ja validoi peräsuolisyövän vuoksi leikattujen potilaiden suolen toimintaa kartoittavan kyselyn.
– On ollut tiedossa, että potilailla on usein ongelmia suolen toiminnan kanssa leikkauksen jälkeen. Suomennetulla kyselyllä voidaan nyt aiempaa tarkemmin määrittää ongelmien vaikeusaste. Erityisen hyödyllistä tämä on tutkimustyössä verrattaessa erilaisten hoitojen vaikutusta toiminnalliseen tulokseen, mutta kyselyä voidaan käyttää myös normaalissa potilastyössä, Carpelan lisää.
***
LL Anu Carpelan esittää väitöskirjansa ”Rectal Cancer Surgery – Opportunities and Challenges in the Modern Era” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 29.1.2021 klo 12.00.
Väitöstilaisuutta voi seurata etäyhteyden kautta.
Vastaväittäjänä toimii dosentti Anna Lepistö (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Juha Grönroos (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kirurgia
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
