Asiasana: Väitös

”Ranskan tasavallan periaatteet ’vapaus, veljeys ja tasa-arvo’ eivät kosketa kaikkia ranskankielisiä kirjailijoita, vaan ainoastaan valkoihoisia kirjailijoita.” Näin toteaa Turun yliopistossa väittelevä Kaiju Harinen, joka tutki väitöskirjassaan kahden länsiafrikkalaisen naiskirjailijan, Calixthe Beyalan ja Ken Bugulin osittain omaelämäkerrallisia teoksia ja niiden päähenkilöiden, ruskeaihoisten naisten, ristiriitaista halua ”tulla valkoihoiseksi” ja vierauden kokemuksia jälkikoloniaalisessa Euroopassa ja Länsi-Afrikassa.

Euroopan pelätyimpiin metsätuholaisiin kuuluva havununna on ilmaston lämmetessä levinnyt maassamme nopeasti kohti pohjoista ja runsastunut paikoin harvinaisuudesta riesaksi. Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan FM Julia Fält-Nardmann selvitti näiden “valkoisiksi tuholaisiksi” kutsuttujen perhosten levinneisyyden lisäksi metsätuhohyönteisten sopeutumiskykyä niiden eri elinkierron vaiheissa munista toukkiin ja täyskasvuisiin perhosiin. Tutkimus voi auttaa Suomen metsätaloutta varautumaan uusiin haasteisiin muuttuvassa ilmastossa.

Ravinnon saatavuus ja sen vaihtelu vaikuttavat oravien määrään voimakkaammin kuin petojen määrä, osoittaa tuore väitöstutkimus. Orava hyötyy ihmisen muokkaamasta maisemasta, jossa on sopivasti vanhoja metsiä, maataloutta ja pihoja. Ilmastonmuutos on kuitenkin vähentänyt oravien määrää.

Ihmiskunnan siirtyminen fossiilisten raaka-aineiden aikakaudesta kestävän kehityksen talouteen vaatii systeemisen tason muutoksia nykyisiin tuotantostrategioihin. Ratkaisuna voisi toimia yhteyttävä syanobakteerisolu, jonka tuotantotehokkuus perustuu organismin yksinkertaiseen rakenteeseen ja solunsisäiseen optimoituun tuotantoketjuun, jota on mahdollista muokata erilaisten kemikaalien valmistamiseen. Turun yliopistossa väittelevä Jari Kämäräinen selvitti väitöskirjassaan mahdollisuutta hyödyntää syanobakteerisolua teollisena tuotanto-organismina.

MYC-proteiini on välttämätön kudosten normaalille kasvulle ja proteiinin epänormaaleja määriä löydetäänkin syöpäkudoksissa. Väitöstutkimuksessaan MSc Xi Qiao havaitsi, että tietty syöpäsolujen kasvua estävä proteiinifosfataasi-inhibiittori, CIP2A, tukee MYC:ssä olevan seriini-62 aminohapon fosforylaatiota hiirimallissa.

KTM, HTM Minna Murto-Unkila osoittaa väitöstutkimuksessaan, että yritysjärjestelyjen ja maksukyvyttömyyden välillä on useita eri oikeudenaloihin liittyviä yhteyksiä, joilla on olennainen merkitys yritysjärjestelyjen ja yrityksen tulevaisuuden maksukyvyn hallinnassa. Nykyiset säädökset osaltaan haastavat yritysjärjestelyjen joustavan sekä kaikkia osapuolia ja yritystoiminnan tervehdyttämistä tukevien vaihtoehtojen hyödyntämisen.

TtM Anni Pakarinen oli osana väitöstutkimustaan kehittämässä pelillistä sovellusta leikki-ikäisten lasten terveyttä edistävien elintapojen tukemiseksi. Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassa arvioitiin myös sovelluksen käytettävyyttä ja hyväksyttävyyttä lastenneuvoloissa. Neuvoloiden terveydenhoitajat kokivat sovelluksen toimivan hyvänä työkaluna perheiden elintapojen arvioinnissa ja puheeksi ottamisessa, mutta suurin osa perheistä valitsi edelleen perinteisen paperisen kyselylomakkeen pelillisen sovelluksen sijaan.

Hengitystieinfektioita esiintyy eniten alle kouluikäisillä lapsilla, ja ne ovat monella tavoin yhteydessä ympäröivään maailmaan. LL Linnea Schuez-Havupalo selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, miten vanhempien psyykkiset oireet, päivähoidon aloitus ja vapaa-ajan harrastukset vaikuttavat pienten lasten hengitystieinfektioihin.

Turun yliopistossa väittelevä FM Minna-Liisa Salonsaari tarkastelee väitöskirjassaan inkerinsuomalaisten paluumuuttoa kerrottuna paluumuuttona. Eduskunnassa käytyjen keskustelujen ja lakiehdotusten kautta tutkimuksessa hahmottuu paluumuuttoa koskevan lainsäädännön muotoutuminen kulttuuriperintöprosessina. Väitöstutkimus avaa näkökulmia Suomen maahanmuuttolainsäädännön muotoutumiseen

Turun yliopistossa väittelevä FM Kristiina Santalahti on tutkinut verisuonten pinnalla olevan proteiinin sitoutumista valkosolujen pinnalla esiintyvään vastinmolekyyliin ja tämän vuorovaikutuksen roolia sydän- ja verisuonitautitapahtumien ennustamisessa. Tutkimuksessa todettiin sydän- ja verisuonitapahtumien olevan sitä yleisempiä, mitä enemmän liukoista vaskulaarista adheesioproteiini-1:tä (VAP-1) on verenkierrossa. VAP-1:n mittausten avulla suomalaisten riski tuleviin sydän- ja verisuonitautitapahtumiin myös tarkentui.