Verestä mitattavalla proteiinilla voidaan ennustaa tulevia sydän- ja verisuonitautitapahtumia (Väitös: FM Kristiina Santalahti, 21.9.2018, lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia)
Turun yliopistossa väittelevä FM Kristiina Santalahti on tutkinut verisuonten pinnalla olevan proteiinin sitoutumista valkosolujen pinnalla esiintyvään vastinmolekyyliin ja tämän vuorovaikutuksen roolia sydän- ja verisuonitautitapahtumien ennustamisessa. Tutkimuksessa todettiin sydän- ja verisuonitapahtumien olevan sitä yleisempiä, mitä enemmän liukoista vaskulaarista adheesioproteiini-1:tä (VAP-1) on verenkierrossa. VAP-1:n mittausten avulla suomalaisten riski tuleviin sydän- ja verisuonitautitapahtumiin myös tarkentui.
Turun yliopiston tiedote 13.9.2018
Verisuonten pinnalla esiintyvän proteiinin, vaskulaarisen adheesioproteiini-1:n (VAP-1:n) tehtävänä on sitoutua valkosolujen pinnalla olevaan vastinmolekyyliin, ja auttaa näin valkosoluja siirtymään verenkierrosta verisuonen seinämään ja edelleen kudoksiin.
FM Kristiina Santalahden väitöstutkimuksessa tunnistettiin ensimmäistä kertaa VAP-1:een sitoutuvat molekyylit valkosolujen pinnalta.
– Tieto voi tulevaisuudessa auttaa kehittämään parempia VAP-1:een kohdentuvia lääkemolekyylejä, sillä VAP-1:n välittämä valkosoluliikenne kudoksiin ei aina ole elimistölle hyväksi. Valkosolujen liikenne valtimon seinämiin on haitallista muun muassa ateroskleroosissa eli valtimotaudissa, joka usein johtaa sydän- ja verisuonitautitapahtumiin, Santalahti sanoo.
Uusia tehokkaita mittausmenetelmiä tuhansien näytteiden mittaamiseen
Väitöstutkimuksessa kehitettiin kaksi menetelmää VAP-1:n liukoisen muodon määrittämiseksi ihmisen verinäytteistä. Menetelmissä mitataan veren VAP-1-molekyylien tarkkoja määriä fluoresenssi- ja luminesenssipohjaisia merkkiaineita hyödyntämällä.
Väestötutkimuksiin nämä uudet menetelmät sopivat suoritustehonsa takia. Yhden henkilön työpäivän aikana saadaan luotettavasti mitattua jopa 220 näytettä.
– Menetelmien kehityksessä validoitiin moni asia, kuten onko mittaus luotettavin plasmasta vai seerumista tehtynä sekä montako pakastus-sulatussykliä VAP-1-proteiini kestää muuttumattomana. Menetelmillä on mitattu viimeisten 10 vuoden aikana VAP-1 yli 10 000 suomalaisen verestä, Santalahti kertoo.
Veren VAP-1-tasot ennustavat sydän- ja verisuonitautitapahtumien riskiä
Nuorilla aikuisilla veren korkeat VAP-1-tasot viittaavat varhaisiin ateroskleroosin aiheuttamiin muutoksiin. Vanhemmassa väestössä korkeat VAP-1-tasot ovat taas yhteydessä korostuneeseen riskiin saada sydän- ja verisuonitautitapahtuma.
– Sydän- ja verisuonitaudit ovat Suomessa suurin kuolinsyiden ryhmä, mikä osoittaa, ettei taudeista ole edelleenkään riittävästi tietoa niiden ehkäisemiseksi. Minua kiehtoi ajatus, josko VAP-1 toimisi riskimerkkiaineena sellaisille henkilöille, joilla ei ole niin kutsuttuja perinteisiä riskitekijöitä, kuten diabetesta, korkeaa verenpainetta tai ylipainoa, Santalahti sanoo.
Tutkimuksessa ilmeni, että myös sellaisilla henkilöillä, joilla ei ollut perinteisiä riskitekijöitä, VAP-1-tasot ennustivat tulevia sydän- ja verisuonitautitapahtumia. VAP-1:n mittaustulosten lisääminen sydän- ja verisuonitautitapahtumien riskiä laskeviin malleihin paransi niiden ennustekykyä ja luokitteli ihmiset aiempaa paremmin oikeisiin riskiluokkiin.
***
FM Kristiina Santalahti esittää väitöskirjansa Vascular adhesion protein-1, its ligands and role in cardiovascular disease prediction julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 21.9.2018 klo 12.00 (Turun yliopisto, Biocity, Presidentti- auditorio, Tykistökatu 6, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Markku Savolainen (Oulun yliopisto) ja kustoksena akateemikko Sirpa Jalkanen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
FM Kristiina Santalahti on syntynyt vuonna 1983 ja kirjoitti ylioppilaaksi Naantalin lukiossa vuonna 2002. Santalahti suoritti korkeakoulututkintonsa (FM) Turun yliopistossa vuonna 2008. Väitöksen alana on lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia. Santalahti työskentelee Turun yliopistossa tutkijana.
Väittelijän yhteystiedot: p 0445950891, kmaalt@utu.fi
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/santalahti_kristiina.jpg
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7324-8
