Maksukyvyttömyys haastaa yritysjärjestelyjen oikeudelliset vaikutukset (Väitös: KTM, HTM Minna Murto-Unkila, 21.9.2018, yritysjuridiikka)
KTM, HTM Minna Murto-Unkila osoittaa väitöstutkimuksessaan, että yritysjärjestelyjen ja maksukyvyttömyyden välillä on useita eri oikeudenaloihin liittyviä yhteyksiä, joilla on olennainen merkitys yritysjärjestelyjen ja yrityksen tulevaisuuden maksukyvyn hallinnassa. Nykyiset säädökset osaltaan haastavat yritysjärjestelyjen joustavan sekä kaikkia osapuolia ja yritystoiminnan tervehdyttämistä tukevien vaihtoehtojen hyödyntämisen.
Turun yliopiston tiedote 17.9.2018
Murto-Unkilan väitöskirja yritysjärjestelyistä ja maksukyvyttömyydestä käsittelee yritysjärjestelyjen yhtiö-, vero- ja insolvenssioikeudellisia vaikutuksia yritystoiminnan muutos- ja päättymistilanteissa. Tutkimuksessa yhdistyvät empiirinen tutkimus ja lainopillinen tutkimus. Empiirisenä aineistona ovat 88:aa saneerausyritystä koskevat käräjäoikeuden päätösaineistot. Lainopillinen tutkimus on kohdennettu tämän aineiston perusteella ilmenneiden yritysjärjestelyjen oikeudellisiin vaikutuksiin.
Yritysjärjestelyillä voidaan edistää maksukykyisyyttä. Murto-Unkila toteaa, että esimerkiksi pääomalaina on houkutteleva järjestely, sillä siihen ei liity osakkeenomistajan oikeuksia, siihen voidaan liittää ehtoja ja vakuuksia, se tukee oman pääoman hallintaa sekä sisältää yrityksen maksukyvyn huomioivan takaisinmaksusääntelyn. Myös velkojen konvertointi pääomalainaksi tai osakeantina SVOP-rahastosijoitukseksi vahvistaa omaa pääomaa ja luo velkojalle mahdollisuuden pääoman takaisinsaantiin toisin kuin velan vapaaehtoinen anteeksianto tai saneerauksen akordi. Vastaavasti sulautuminen mahdollistaa siirtyvien omaisuuserien taloudellisiin arvoihin arvostamisen, sulautumiserotuksen aktivoinnin ja vastikeosakkeiden kirjauksen kautta taseen vahvistamisen.
Yrityksen liiketoiminnan muutostilanteet ja mahdollinen maksukyvyttömyys haastavat kuitenkin yritysjärjestelyjen toteutuksen ja hyödyt, esittää Murto-Unkila.
‒ Yrityssaneerauslaki ja oikeuskäytäntö eivät ole yhdenmukaisia siinä, millaisin edellytyksin, menettelyin ja kokonaisvaikutuksin saneerausohjelmassa määrätty yritysjärjestely tulee osapuolia sitovaksi. Lisäksi saneerausohjelmissa on miltei vakiintuneesti leikattu pääomalainoja. Tämä heikentää näiden järjestelyjen houkuttelevuutta. Tilanne on ongelmallinen myös siksi, että tällaisen akordimääräyksen lainmukaisuus lienee perusteiltaan kyseenalainen. Sulautuminen taas johtaa siihen, että maksukyvyttömyystilanteessa vakavaraisen sulautuneen yhtiön omaisuuseriin kohdentuu realisointiriski ja siirtyneisiin velkoihin voidaan määrätä leikkauksia. Tuloverotus tuo myös omat haasteensa. Esimerkiksi osakkeenomistajan antaman velan konvertointi luo merkittäviä etuja, mutta verotuksessa näiden erien vähennyskelpoisuuteen liittyy tulkinnanvaraisuutta. Vastaavasti tuloverotukselliset seuraamukset saattavat johtaa siihen, että luonnollisten henkilöiden omistamissa yhtiöissä osakeannin merkintähintaa ei ole tarkoituksenmukaista kirjata SVOP-rahastoon vaan osakepääomaan, vaikka yhtiöoikeudellisesti SVOP-rahasto olisi joustavampi.
Murto-Unkila korostaakin, että yritysjärjestelyjen toteutuksen aikainen yhtiö-, vero- ja kirjanpito-oikeudellinen hyöty saattaa muodostua lyhytaikaiseksi tai olemattomaksi maksukyvyttömyydestä aiheutuvista yhtiö-, vero- ja insolvenssioikeudellisista seuraamuksista johtuen.
‒ Keskittyminen liiketoimintaa edistäviin toimiin ennen maksukyvyttömyyttä tukee liiketoimintaedellytyksiä toisin kuin kirjanpidollisista intresseistä toteutetut vakavaraisuustoimenpiteet. Vastaavasti yrityssaneerauksessa tulisi kohdentaa tosiasiallisia käytännön toimia liiketoiminnan jatkuvuutta ja yrityksen tulevaisuuden maksukykyä edistäviin järjestelyihin eikä ainoastaan velkojen leikkauksiin, omaisuuden realisointeihin ja pakkovahvistamisen edellytysten täyttymiseen. Sääntelyyn on suunnitteilla uudistuksia Euroopan komission ennaltaehkäisevistä uudelleenjärjestelyistä annetun direktiiviehdotuksen myötä. Sellaisenaan direktiivi ei näytä antavan ratkaisua tutkimuksessa esiin nousseisiin ongelmatilanteisiin, Murto-Unkila pohtii.
***
KTM, HTM Minna Murto-Unkila esittää väitöskirjansa Yritysjärjestelyt ja maksukyvyttömyys – Yhtiö-, vero- ja insolvenssioikeudellinen tutkimus julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 21.9.2018 klo 12.00 (Turun kauppakorkeakoulu, LähiTapiola-sali, Rehtorinpellonkatu 3, Turku).
Vastaväittäjänä toimii työelämäprofessori, dosentti Timo Kaisanlahti (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Matti J. Sillanpää (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
KTM, HTM Minna Murto-Unkila on syntynyt vuonna 1970. Hän suoritti korkeakoulututkintonsa (KTM) Turun kauppakorkeakoulussa vuonna 2010 ja (HTM) Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2013. Väitöksen alana on yritysjuridiikka.
Väittelijän yhteystiedot: minna.a.murto-unkila@utu.fi
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://www.utupub.fi/handle/10024/145849