Väitöskirjatutkimus paljastaa eriarvoisuuden ranskankielisessä kirjallisuudessa (Väitös: FM Kaiju Harinen, 6.10.2018, ranska)
”Ranskan tasavallan periaatteet ’vapaus, veljeys ja tasa-arvo’ eivät kosketa kaikkia ranskankielisiä kirjailijoita, vaan ainoastaan valkoihoisia kirjailijoita.” Näin toteaa Turun yliopistossa väittelevä Kaiju Harinen, joka tutki väitöskirjassaan kahden länsiafrikkalaisen naiskirjailijan, Calixthe Beyalan ja Ken Bugulin osittain omaelämäkerrallisia teoksia ja niiden päähenkilöiden, ruskeaihoisten naisten, ristiriitaista halua ”tulla valkoihoiseksi” ja vierauden kokemuksia jälkikoloniaalisessa Euroopassa ja Länsi-Afrikassa.
Turun yliopiston tiedote 27.9.2018
Harinen tarkastelee väitöskirjassaan ranskankielistä kirjallisuutta yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Beyalan ja Bugulin teosten analyysi tekee näkyväksi intersektionaalisista eli risteävistä eroista koostuvan vertauskuvallisen tilkkutäkin, jossa ”rotuun”, sukupuoleen, seksuaalisuuteen, sosiaaliseen luokkaan ja uskontoon kohdistuva syrjintä lomittuvat toisiinsa.
– Teosten päähenkilöiden henkilökohtaisista syrjinnän kokemuksista nousee esiin myös kirjailijoiden feministinen eetos, joka poikkeaa yhtenäisenä kuvatusta länsimaisesta feminismistä. Beyala ja Bugul tarjoavat erilaisia keinoja vastustaa ruskeaihoisiin naisiin kohdistuvaa syrjintää, Harinen kertoo.
Kirjailijat purkavat afrikkalaiseen naiseen liitettyä kuvastoa
Harisen mukaan kirjailijoiden kantaaottava tyyli purkaa afrikkalaisen naisen stereotyyppistä kuvastoa ja tuo esiin myös hetkittäisen solidaarisuuden mahdollisuuden kaikkien eri sosiaalisten ryhmien tai henkilöiden välillä.
Vertailevaa kirjallisuustiedettä, jälkikoloniaalista tutkimusta ja kirjallisuuden sosiologiaa soveltava intersektionaalinen analyysi havainnollistaa, miten kirjailijat kyseenalaistavat afrikkalaisen naisen stereotyyppisen kuvauksen. Kyseenalaistamisen keinoina he käyttävät strategista eksotismia, performatiivisuutta, ironiaa, burleskia huumoria ja sadunkerrontaa.
– Kaikki tutkimustulokset liittyvät tavalla tai toisella rodullistettuun ja mystifioituun sukupuoli-identiteettiin ja sen performatiivisuuteen, jonka avulla kirjailijat pyrkivät kyseenalaistamaan rakenteellista rasismia ja seksismiä, Harinen toteaa.
Ranskalainen kirjallisuusinstituutio syrjii frankofonisia kirjailijoita
Harisen väitöskirjassa fakta ja fiktio kohtaavat, sillä luokkaan ja ”rotuun” perustuva syrjintä koskettaa samanaikaisesti sekä teosten ruskeaihoisia päähenkilöitä että monia frankofonisia kirjailijoita. Tutkimus tuo julki vallitsevan ranskalaisen kirjallisuusinstituution eriarvoisia käytänteitä, jotka piiloutuvat näennäisesti yhdenvertaisen tasavaltalaisuuden taakse.
– Eronteko ranskalaisten ja frankofonisten kirjailijoiden välillä kiteytyy ihonväriin. Siten kirjailijoiden teoksissaan kuvaama syrjintä koskettaa myös heitä itseään, kun ranskalainen kirjallisuusinstituutio pakottaa heidät eksoottisen ja eroottisen kuvaston toisintajiksi, Harinen tiivistää.
***
FM Kaiju Harinen esittää väitöskirjansa « Défaire » la femme africaine : intersectionnalité performative dans les œuvres semi-autobiographiques de Calixthe Beyala et de Ken Bugul julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 6.10.2018 klo 12 (Turun yliopisto, Sirkkalan kasarmialue, Minerva, Janus-sali, Kaivokatu 12, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Susanne Gehrmann (Humboldt-Universität zu Berlin, Saksa) ja kustoksena professori emerita Eija Suomela-Salmi (Turun yliopisto). Väitöstilaisuuden lektio on suomeksi ja väitös ranskaksi.
FM Kaiju Harinen on syntynyt vuonna 1977 ja kirjoitti ylioppilaaksi Meri-Porin lukiossa vuonna 1997. Harinen suoritti korkeakoulututkintonsa (FM) Turun yliopistossa vuonna 2007. Väitöksen alana on ranska. Harinen työskentelee Turun yliopistossa yliopisto-opettajana.
Väittelijän yhteystiedot: kaiju.harinen@utu.fi, p 045 156 5977
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/harinen_kaiju.jpg
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://www.utupub.fi/handle/10024/145870